Häirintätutkimus toi uintiurheilulle yli 200 vastausta

#UUTINEN #UINTI #UIMAHYPYT #TAITOUINTI #VESIPALLO 8.9.2020

Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry on julkaissut tutkimuksen, jonka tarkoitus oli selvittää, ovatko urheilijat kokeneet tai havainneet seksuaalista tai sukupuoleen perustuvaa häirintää viimeisen viiden vuoden aikana urheilutoiminnassa.

Tutkimuksen tausta

Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 48 lajiliiton 16-vuotiaat ja sitä vanhemmat urheilijat (vuonna 2003 tai aiemmin syntyneet.) Kysely lähti vuodenvaiheessa 2019–2020 n. 160 000 urheilijalle ja vastauksia saatiin 9018. Näin laaja tutkimushanke seksuaalisesta ja sukupuoleen perustuvasta häirinnästä urheilussa on ensimmäinen laatuaan Suomessa ja kokoluokaltaan merkittävä myös kansainvälisesti katsoen.

Seksuaalinen häirintä voi ilmetä monin tavoin aina epäasiallisesta seksuaalissävytteisestä puheesta ja vihjailusta fyysisen koskemattomuuden loukkaamiseen. Sukupuoleen perustuvaa häirintää on esimerkiksi halventava puhe toisen henkilön sukupuolesta.

Koripalloliiton toimitusjohtaja Ari Tammivaara ja Uimaliiton toiminnanjohtaja Sanna Airaksinen häirintätutkimuksen julkistamistilaisuudessa Finlandia-talolla. Kuva: Mika Ruusunen

Uintiurheilun tulokset

Uimaliitto lähetti tutkimuskyselyn 800 uintiurheilijalle. Vastauksia saatiin 219, joten vastausprosentti oli reilut 27. Uimaliiton vastaajista noin 65 prosenttia oli naisia ja reilusti yli puolet (137) ilmoitti kilpailevansa kansallisella tasolla. Vastaajien ikäjakauma painottui selkeästi ikäluokkaan 16–20-vuotiaat.

Naisista 46 % ilmoitti kokeneensa seksuaalista häirintää ja 36 % sukupuolista häirintää. Eniten esiintyy häiritsevää puhetta ja sanallista seksuaalista häirintää valmentajien ja ohjaajien sekä toisten urheilijoiden toimesta.

– Nuorten naisten kokema häirintä on laajemminkin yhteiskunnallinen ongelma. Meidän tulee uintiurheilun osalta miettiä keinoja nykyisen tilanteen parantamiseksi. Haluamme myös selvittää tarkemmin, minkälaista häirintä on nimenomaan uintiurheilussa, Uimaliiton toiminnanjohtaja Sanna Airaksinen tiivistää.

Uimaliitto on kuulunut Väestöliiton Et ole yksin -palvelun pilottilajiliittoihin jo sen alusta vuodesta 2018 alkaen. Palvelun tarkoituksena on ennaltaehkäistä ja vähentää epäasiallista käytöstä ja häirintää urheilussa.

– Lähes puolet vastaajistamme kuitenkin ilmoitti, ettei osannut sanoa, tekeekö Uimaliitto töitä häirinnän ehkäisemiseksi tai puuttuuko häirintään uintiurheilussa. Meidän pitää tehdä Et ole yksin -palvelusta näkyvämpi seurojen arkityössä ja häirintäaihe sisältyy jatkossa meidän koulutusohjelmiimme. Lisäksi haluamme panostaa vahvasti viestintään aiheen parissa, Airaksinen jatkaa.

Häirinnän vastainen työ yhdistää urheiluyhteisön

Häirinnän vastainen työ on tiivistynyt urheilujärjestöissä viimeisten vuosien aikana. Urheiluyhteisön yhteinen vastuullisuusohjelma ottaa vahvasti kantaa turvallisen urheilun puolesta. Erityisesti Et ole yksin -palvelu on hyvä esimerkki urheilujärjestöjen välisestä yhteistyöstä häirinnän kitkemiseksi. Myös aiheeseen liittyviä koulutuksia on järjestetty tihenevään tahtiin.

– Työtä turvallisen urheilun eteen on tehty, mutta sitä tulee jatkossa tehdä yhä voimakkaammin ja viestin tulee kulkeutua laajamittaisesti koko urheilun kentälle ja urheilijoille asti, painottaa Olympiakomitean toimitusjohtaja Mikko Salonen.

– On erinomaista, että SUEK yhdessä lajiliittojen kanssa on tehnyt häirinnästä laajan tutkimuksen, jonka avulla saamme lisätietoa tärkeän työn pohjaksi. Urheilijoiden ääni on kuultu, toteaa Salonen.

Salosen mukaan ensiarvoisen tärkeää on, että hyvät, jo olemassa olevat työkalut saadaan kaikkien tietoisuuteen ja vietyä käytäntöön yli lajirajojen. Tämän lisäksi urheiluyhteisössä on valmisteilla useita uusia toimenpiteitä turvallisen toimintaympäristön parantamiseksi, kuten Vastuullinen valmentaja -verkkokoulutus, sovittelumenettely sekä urheiluyhteisön yhteinen kurinpitojärjestelmä.

– Jatkamme vahvaa yhteistyötä lajiliittojen kanssa ja käymme yksityiskohtaisesti läpi toimenpiteet, joiden avulla lajeissa on hyvä panostaa turvallisuuteen. Tutkimuksen perusteella myös puhumisen kulttuuriin tulee puuttua, jotta saadaan kitkettyä häiritsevä puhe pois pukukopeista, kentiltä ja saleista, Salonen summaa.