Avovesiuinti

Avovesiuinti on uintia luonnonvedessä eli meressä, järvessä, lammessa ja joessa. Se on elämyksellistä kuntoliikuntaa ja ulkoilua, jolle Suomen puhtaat ja turvalliset vesistöt tarjoavat mainiot olosuhteet.

Avovesiuintia voi harrastaa myös kilpailumuotona sillä avovesiuinnin SM-kilpailuja on järjestetty vuodesta 2010 lähtien. Kesäolympialaisten ohjelmaan avovesiuinti tuli Pekingissä 2008 ja olympiamatkana on 10 kilometriä. Jo ennen tätä avovesiuinnin maailmanmestaruuksia on ratkottu 5, 10 ja 25 km matkoilla. Avovesiuinti on on myös triathlonin avauslaji.

Tapahtumat

2021 tapahtumat

xx.xx Noux Openwater Solvalla www
10.7.

Storm & Fors Openwater

Strömfors www
10.7. Isojärvi avovesiuinti Pomarkku pdf / www
24.7. Kaitalammen Kymppi  Espoo www
24.7. Uintivaellus Etelä-Konnevesi  Konnevesi pdf
25.7. Viikinsaaren ympäriuinti Tampere www
31.7 Bomarsund Open Water Bomarsund www
7.8.  Avovesiuinnin SM-kilpailut  Raasepori  www 

Avovesiuinti kilpauintina 

SM- ja PM-kilpailut

Avovesiuinnin SM-kilpailuja on järjestetty vuodesta 2010 Lähtien. Kilpailuissa matkana on 3 km ja 3 x 3 km:n viesti, jonka aika lasketaan yksilökisan aikojen perusteella. Matka on sama mastersuimareille ja nuorille yli 14-vuotiaille. Pohjoismaiden mestaruuksista on kilpailtu vuodesta 2013 lähtien kolmen, viiden ja kymmenen kilometrin matkoilla. Avovesiuinnin virallisissa kilpailuissa märkäpuku pakollinen, kun veden lämpötila on alle 18 °C.  Märkäpuvun käyttö on sallittu alle 20 °C vedessä, ja kilpailua ei järjestetä, jos vesi on kylmempää kuin 15 °C.

Maailman- ja Euroopan mestaruuskilpailut 

Kansainvälinen uimaliitto FINA järjesti maratonuinnin maailmanmestaruuskilpailuja viiden, kymmenen ja kahdenkymmenviiden kilometrin matkoilla vuosina 2000-2010. Aikuisten 10 km:n matkan ja seitsemän osakilpailun Cup-kilpailua FINA on järjestänyt vuodesta 2007 lähtien. Maailmanmestaruuskilpailuja FINA järjestää myös junioreille ja mastersuimareille.
Euroopan uimaliitto LEN järjestää avovesiuinnissa Euroopan mestaruuskilpailut aikuisille, junioreille ja masterseille sekä aikuisille viisiosaisen CUP-kilpailun.

Olympialaiset 

Varhaisissa olympialaisissa Kreikassa kilpailtiin avovedessä. Moderneihin olympialaisiin avovesiuinti tuli mukaan ensin triathlonin osana vuonna 2000. Maratonuinti eli 10 km:n uintimatka otettiin mukaan olympialaisten ohjelmaan Pekingissä vuonna 2008.

Linkit:   

Avovesiuinti osana muita lajeja

Triathlon

Triathlonissa avovesiuinnin matka on sprintissä 750 m, perus- eli olympiamatkalla 1,5 km, puolimatkalla 1,9 km ja täys- eli Ironman-matkalla 3,8 km.

Swimrun

Swimrunissa avovesiuinti ja juoksu vuorottelevat. Swimrun on kehittynyt omaksi lajikseen vuonna 2005 pidetystä ruotsalaisesta Ö till Ö -kilpailusta lähtien. 

Aquathlon ja rantapelastuskilpailut

Aquathlon eli uinti-juoksu-kilpailuja on järjestetty hengenpelastuskilpailuissa 1960-luvulta lähtien ja uinti-juoksu on kuuluu edelleenkin Rantapelastuksen SM-, EM- ja MM-kilpailuihin. Kilpailuja on ryhdytty järjestämään myös itsenäisinä tapahtumina, ja vuonna 2017 järjestetään ensimmäistä kertaa Aquathlonin Suomen mestaruuskilpailut.

Linkit:  

Maratonmatkat

Maratonuinnilla tarkoitetaan avovesiuintisuoritusta, jonka pituus on 10 kilometriä tai sitä pidempi.

Pitkillä maratonuinneilla on omat kansainväliset sääntönsä, jotka juontavat juurensa aina ensimmäiseen v. 1875 tapahtuneeseen Englannin kanaalin yliuintiin saakka. Pitkistä uintimatkoista eri puolilla maailmaa on muodostettu seitsemän maratonuinnin kuninkuussarja Ocean’s Seven, jonka on uinut kuusi uimaria vuoteen 2017 mennessä.

Maratoniuinnin pioneeri Suomessa on Tuomas Kaario, joka on uinut Englannin kanaalin (2008), Suomenlahden (2015) ja Gibraltarin salmen (2016) yli.

Linkit:

Avovesiuinti harrastuksena

Avovesiuinti on uintia luonnonvedessä eli meressä, järvessä, lammessa ja joessa. Se on elämyksellistä kuntoliikuntaa ja ulkoilua, jolle Suomen puhtaat ja turvalliset vesistöt tarjoavat mainiot olosuhteet.

Avoveden viileys vilkastuttaa uimarin verenkiertoa ja hormonitoimintaa sekä kasvattaa kylmänsietokykyä. Muuttuvat olosuhteet luovat avovesiuintiin haasteista, joista selviäminen lisää uimarin itseluottamusta ja psyykkisiä voimavaroja. Uinti ulkoilmassa ja luonnonvedessä sopii ihmisille, joille uimahallien sisäilma ja allasvesi aiheuttavat ongelmia.

Avovesiuinnin harrastamisen voi aloittaa osallistumalla avovesiuintikursseille tai lajikokeiluihin avovesiuintitapahtumissa. Aloittelijan kannattaa harjoitella suunnistamista, hengityksen mukauttamista aallokossa ja itsensä rauhoittamisen taitoa yllättävien tilanteiden varalle. Avovedessä on hyvä uida kaverin tai ryhmän kanssa, joiden kanssa on myös hyvä harjoitella pelastustaitoja. Turvallisuustietoutta ja vinkkejä avovesiuintiin löytyy Avovesiuimarin muistilistasta. 

Avovesiuintia voi harrastaa ilman erityisiä uintivälineitä, mutta uimalakista ja uimalaseista on avovedessä hyötyä: lakki vähentää lämmön haihtumista pään alueelta ja uimalasit parantavat näkyvyyttä vedessä. Uimari voi myös käyttää neopreenisia varusteita (märkäpuku, lakki, hanskat ja sukat) madaltamaan kynnystä avoveteen tai jos suunnittelee pidempiä uintimatkoja.

Avovesiliikunnan materiaalit