Matti Mattssonin harjoituskausi on alkanut hyvin. Kuva: Janne Ahonen
- Ensi kesänä uidaan vielä kovaa, oli se kisa sitten Tokion olympialaiset tai mikä tahansa. Näin on Eetun (valmentaja Eetu Karvonen) kanssa sovittu, rintauimari Matti Mattsson aloittaa.
Kun harjoittelu on jo useamman vuoden tähdännyt vain yhtä kisaa ja uran huipennusta varten, ovat tämän vuoden erikoiset tapahtumat väkisinkin aiheuttaneet haasteita mentaalisella puolella. Mattssonin puheesta paistaa loma jälkeen kuitenkin positiivinen päättäväisyys. Kesällä 2021 hän aikoo uida kovaa. Työnteko sitä varten jatkuu.
- Mieli kirkkaana kohti tulevaa mennään. Startti kaudelle on ollut hyvä. Nuorempana meni treenitauon jälkeen kuukausi totutellessa ja otetta hakiessa. Nyt ote vedestä löytyy heti ja pystyn jo kovia treenejä vetämään, kolme viikkoa Porissa kotihallissaan harjoituksia vetänyt Mattsson kertoo.
- Ihan hyvältä näyttää ja oikeastaan vähän paremminkin on lähtenyt kuin aiemmin. Enemmänkin katson Matin ilmettä ja miltä treenaaminen näyttää. Eli tekemisen kautta mennään. Me ei määräänsä enempää puhuta, että miltä tuntuu. Aina löytyy jotain, jos etsimällä etsii, valmentaja Karvonen kuvailee harjoituskauden aloitusta.
Vähemmän on enemmän
Mattssonin ja Karvosen yhteistyö alkoi vuonna 2017. Tulostaso on viimeisen kolmen vuoden aikana noussut, mistä osoituksena ovat vuonna 2018 uitu pitkän radan 100 metrin rintauinnin Suomen ennätys sekä viime joulukuussa uidut lyhyen radan 100 ja 200 metrin SE:t.
Tuloskehityksen taustalla on niin fyysisiä kuin psykologisiakin osa-alueita.
- Matti on ymmärtänyt levon ja palautumisen merkityksen. Joka vuosi on treenattu vähemmän ja ajat ovat parantuneet. Ikää kun tulee lisää niin palautumiseen pitää panostaa. Psykologiset tekijät ovat olleet muutenkin vahvasti mukana ja päivittäin yritetään löytää sitä tapaa, miten harjoittelusta saadaan paras hyöty. Erityisesti lyhyen radan ennätyksissä yksi asia on ollut myös jalkojen voimatasojen parantuminen, mikä näkyy käännöksissä, Karvonen kertoo.
- Myös se on toiminut hyvin, että treeneissä on tehty paljon kisavauhtista sarjaa ja ylimääräiset hidasvauhtiset kelaamiset on jätetty, Mattsson komppaa.
Kun Mattssonin uinti kulkee, tekniikka pysyy kasassa viimeisellä 50 metrillä. Kuva: Janne Ahonen
Vuoden 2013 Barcelonan pitkän radan MM-kisojen 200 metrin pronssimitalisti rikkoi matkan Tokion olympialaisten A-rajan keväällä 2019 Tukholmassa ja olympiajoukkueeseen hänet valittiin heti ensimmäisessä valintavaiheessa. Harjoittelun suuntaviivat olympiamatkaa varten ovat selkeät.
- Kyllä se fokus on viimeisellä 50 metrillä. Happojen sieto on avain, jotta tekniikka kestää, Mattsson kertoo.
Tulevan syksyn aikana hapon sietoa on tarkoitus testata ainakin marraskuussa Oulun GP-uinneissa ja joulukuussa Itsenäisyyspäivän kutsukilpailuissa Mäkelänrinteessä. Syyskausi huipentuu lyhyen radan SM-kilpailuihin viikkoa ennen joulua.
Miten katsojat voivat seurata tekniikan pysymistä kisasuorituksessa?
- Ylävartalosta näkee. Jos yläkroppa alkaa nousta liikaa pystyyn, vauhti hidastuu ja hyytyy nopeammin, valmentaja Karvonen päättää.
Teksti: Jari Lamminaho