• Etusivu
• Uutiset

Valtakunnallista Uimataitoviikkoa vietetään 11.–17.5.2026 ympäri Suomen. Viikon aikana julkaistaan ensimmäiset tulokset valtakunnallisen uimataitotutkimuksen kuntakyselystä sekä nostetaan esiin uimataidon merkitystä ja innostetaan kaikenikäisiä kehittämään uimataitoaan. Uimataitoviikon suojelijana toimii tasavallan presidentti Alexander Stubb.

Uimataitoviikko kutsuu kaikenikäiset liikkeelle veteen

Teemalla “Meillä on vesi – lisää vain liike” kampanjaviikko haastaa kaikenikäiset liikkumaan yhdessä vedessä ja kehittämään uimataitoaan. Uimataitoviikko järjestetään Suomen Uimaliiton ja Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton (SUH) yhteistyössä. 

”Uimaseurat eri puolilla Suomea tarjoavat lapsille, nuorille ja aikuisille mahdollisuuden oppia uimaan, kehittyä ja innostua vedessä liikkumisesta – oli polku sitten harrastaminen, kilpaurheilu tai elinikäinen liikunta. Seurojen ja vapaaehtoisten työ näkyy arjessa ja kantaa pitkälle”, sanoo Uimaliiton toiminnanjohtaja Pasi Salonen.

”Viikon tavoitteena on korostaa liikkumisen iloa ja uimataidon merkitystä osana suomalaista liikuntakulttuuria.Tänä vuonna haluamme kannustaa etenkin perheitä lähtemään yhdessä uimaan – kokeilemaan, oppimaan ja nauttimaan vedestä turvallisesti”, sanoo SUH:n koulutussuunnittelijaTero Savolainen

Uimataitoviikkoa vietetään myös liittojen juhlavuosien hengessä, sillä Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto täyttää 70 vuotta ja Suomen Uimaliitto 120 vuotta.

Viikon aikana järjestetään tapahtumia ja tempauksia eri puolilla Suomea uimahallien, seurojen, kuntien ja muiden vesiliikuntatoimijoiden toimesta.

Tasavallan presidentin tervehdys Uimataitoviikolle

Valtakunnallisen Uimataitoviikon suojelija tasavallan presidentti Alexander Stubb korostaa tervehdyksessään uimataidon merkitystä ja kannustaa liikkumaan vedessä: 

”Suomi on tuhansien järvien maa ja saaristomme yksi maailman suurimmista. Uiminen ja vesillä liikkuminen ovat olleet osa elämäntapaamme ja kulttuuriamme kautta aikojen. Uimataidosta hyötyy jokainen. Se on todellinen kansalaistaito. Hyvä uimataito voi pelastaa ihmishengen.

Tänä vuonna Uimataitoviikko kutsuu kaikenikäiset liikkumaan vedessä. Uimataito kuuluu kaikille: lapsille, nuorille, aikuisille ja isovanhemmille. Perheiden tuki on tärkeää, jotta lapset ja nuoret rohkaistuvat kehittämään taitojaan. Myös kaikki kunnat, koulut, uimaseurat, järjestöt ja muut uimaopetusta tarjoavat ansaitsevat kiitoksen työstään sen eteen, että yhä useampi oppii toimimaan vedessä oikein. Uimaan opitaan positiivisten kokemusten kautta, yhdessä ja turvallisesti.

Uinti on myös mitä parhainta liikuntaa, ja säännöllinen liikunta tukee meidän jokaisen hyvinvointia. Kannustan kaikkia suomalaisia liikkumaan vedessä ja kehittämään rohkeasti omaa uimataitoaan.”

Uimataitoviikolla julki ensimmäiset tulokset uimataitotutkimuksesta

Tänä vuonna seitsemättä kertaa toteutettavassa Uimataitotutkimuksessa selvitetään kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisten uimataitoa sekä uinninopetuksen toteutumista kunnissa ja kouluissa. Tutkimus laajenee ensimmäistä kertaa yhdeksäsluokkalaisiin, mikä antaa aiempaa kattavamman kuvan uimataidon kehittymisestä koko perusopetuksen aikana.

”On tärkeää saada ajantasaista tietoa lasten ja nuorten uimataidosta sekä siitä, miten uinninopetus toteutuu eri puolilla Suomea. Näin voidaan varmistaa, että kaikilla oppilailla on mahdollisuus oppia riittävä uimataito”, sanoo liikuntapedagogiikan professori Arja Sääkslahti Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta, joka vastaa yhdessä SUH:n kanssa tutkimuksen toteuttamisesta.

Ensimmäiset tulokset valottavat uimaopetuksen toteutumista kunnissa kuntakyselyn vastausten perusteella. Kokonaisuudessaan tutkimus ja siihen liittyvä raportti valmistuu vuoden 2026 lopulla.

Uimaopetuksen toteutuminen kunnissa

Kaikille kunnille lähetettyyn kuntakyselyyn vastasi 228 kuntaa (74 % kunnista). Uimaopetusta järjestetään kaikissa vastanneissa kunnissa alakoululaisille. 71 prosenttia kunnista tarjoaa opetusta esikoululaisille ja 80 prosenttia yläkoululaisille. 

Suurimpina syinä siihen, ettei uimaopetusta järjestetty joko esi- tai yläkoululaisille nousi esille allastilan puute, taloudelliset resurssit, uimaopetuksen kohdentaminen alakouluun ja yläkoululaisten osalta poissaolojen suuri määrä.

Uimaopetuksen määrä vaihtelee kunnittain. Opetusta järjestetään keskimäärin noin 4–4,5 tuntia lukuvuodessa, ja vaihteluväli luokkakohtaisesti on 1–18 tuntia. Opetus painottui kunnissa erityisesti 1.–3. luokille.

Oppilaita tuetaan ja kannustetaan mukaan uimatunneille

Valtaosa kunnista järjestää tukitoimia heikon uimataidon omaaville oppilaille. Tukea tarjotaan muun muassa lisäopetuksena, maksuttomina uimakouluina ja uimahallikäynteinä sekä eriyttämällä opetusta uimaopetustunneilla ja järjestämällä opetusta erillisissä allastiloissa erityistä tukea tarvitseville oppilaille.  

Kunnissa panostetaan myös oppilaiden osallistumiseen uimatunneille. 85 prosenttia kunnista seuraa poissaoloja aktiivisesti ja puuttuu niihin esimerkiksi keskustelemalla oppilaiden ja huoltajien kanssa sekä tarjoamalla korvaavia uintikertoja. Osallistumista pyritään vahvistamaan myös kannustamalla oppilaita sekä vähentämällä kehohäpeää esimerkiksi eriyttämällä opetusta sukupuolten mukaan ja mahdollistamalla näkösuojia uidessa ja pukeutuessa. 

Kehittämistyö käynnissä

Uimaopetusta kehitetään aktiivisesti eri puolilla Suomea. Noin 40 prosenttia kunnista ilmoitti, että on saanut opetus- ja kulttuuriministeriön hankerahoitusta perusopetuksen uimataidon vahvistamiseen.

Hankerahoituksen avulla lisätään uimaopetuksen määrää ja parannetaan sen laatua esimerkiksi kehittämällä tukitoimia ja uudistamalla opetussisältöjä. Kunnissa on myös palkattu uusia uimaopettajia ja selkeytetty opetuksen koordinointia keskittämällä sitä yhdelle taholle tai palkkaamalla erillinen koordinaattori.

Opetuksessa kiinnitetään yhä enemmän huomiota esimerkiksi vesipätevyyteen, vesipelastustaitoihin ja vesiturvallisuuteen. Lisäksi uimaopetusta ja vesiturvallisuutta suunnitellaan toteutettavaksi yhä useammin myös luonnonvesissä.

Lisätietoa:

Annimari Korhonen, koulutussuunnittelija, Suomen Uimaliitto
annimari.korhonen@uimaliitto.fi

Taru Koivu-Reinikkala, seurakehittäjä, Suomen Uimaliitto
taru.koivu-reinikkala@uimaliitto.fi

Tero Savolainen, koulutussuunnittelija, SUH
p. 010 3407 335, tero.savolainen@suh.fi
(Uimataitoviikko ja uimataitotutkimus)

Arja Sääkslahti, professori, Jyväskylän yliopisto
arja.saakslahti@jyu.fi | (uimataitotutkimus, tavoitettavissa 11.5.)

Uimataitoviikko – Suomen Uimaliitto
Uimataitotutkimus 2026 – Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry
Valtakunnallinen uimataitotutkimus 2026 kartoittaa lasten uimataitoa ja koulujen uinninopetusta – Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry
Uimataitoviikko – Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry

Uimataitoviikko on osa Kansallisten liikkumispäivien kokonaisuutta, jossa ovat mukana Uimataitoviikon lisäksi Kansallinen Juoksupäivä, Kansallinen Hiihtopäivä, Jääurheilupäivät sekä Kutsu kaveri kuntorasteille -viikko. Päivät ja viikot tarjoavat matalan kynnyksen mahdollisuuksia kokeilla, osallistua ja löytää oma tapa liikkua – yksin, yhdessä tai seuratoiminnan kautta. 

Uimataitoviikon lisäksi toukokuussa vietetään myös Suomen Urheiluliiton järjestämää Kansallista Juoksupäivää 16.5.2026 sekä Suunnistusliiton järjestämää Kutsu kaveri kuntorasteille- viikkoa 16.-24.5.2026. Vuosina 2026 ja 2027 suomalaiset pääsevät liikkumaan lähes 1000 tapahtumassa.

Kansallisia liikkumispäiviä rahoitetaan hallitusohjelman Suomi liikkeelle -ohjelmasta, jonka tavoitteena on kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä. Ohjelmaa koordinoi opetus- ja kulttuuriministeriö.