#UUTINEN •
4.5.2026
Suomen avovesiuintikulttuuri on elänyt viimeisen vuosikymmenen aikana voimakasta elpymistä, mutta lajilla on todellisuudessa pitkä historia. Viime vuosisadan alkupuoliskolla avovesiuinti oli merkittävä ja suosittu uintiurheilumuoto maassamme. Lajin suosio alkoi kuitenkin hiipua 1960-luvulla, kun uimahallit yleistyivät ja uintiharjoittelu siirtyi pitkälti sisätiloihin.
Tätä hiljaiseloa kesti noin 50 vuotta, kunnes 2010-luvun alussa laji alkoi herätä uudelleen eloon. Ilmiön lähtölaukauksena toimi maamme ensimmäinen pelkästään avovesiuimareille suunnattu yhteisö, Kaitalampi Open Water, jonka perusti vuonna 2012 Martti Laajus.
Vielä 2010-luvun alussa avovesiuinnista ei puhunut juuri kukaan. Nykyään tilanne on täysin toinen, sillä harrastajamäärät ovat kasvaneet räjähdysmäisesti. Vaikka Laajus itse on taustaltaan kansallisen tason maajoukkueuimari ja Suomen mestari, hän korostaa, että laji on siirtynyt entisten kilpauimareiden parista koko kansan huulille.
– Avovesiuinti sopii kaikenikäisille, erityisesti ikääntyneille, koska se on nivelystävällistä. Se on loistava tapa pysyä kunnossa ja pitää hauskaa luonnossa. Uiminen avovedessä toimii sydän- ja verenkiertoelimistön sekä hengityselinten hoitavana harjoituksena ja tukee koko kehon hyvinvointia, Laajus toteaa.
Tutkittuja terveysvaikutuksia ja aivojen lepoa
Fyysisten hyötyjen lisäksi vesiympäristöllä on todettu olevan suoria vaikutuksia kognitiiviseen suorituskykyyn ja stressinhallintaan. Laajuksen mukaan vedellä on kyky selkeyttää ajatuksia esimerkiksi vaikeiden työasioiden äärellä.
– Syitä tähän on jonkin verran tutkittu; aivojen verenkierto paranee vaakasuorassa asennossa, ja avovesiuinti on meditatiivista. Olemme vedessä ilman ulkoisia ärsykkeitä ja signaaleja, jotka ympäröivät meitä koko päivän. Ajan viettäminen metsässä on hyväksi mielelle, ja avovesiuinti toimii samalla tavalla. Ei ole ihme, että uimarit tulevat aina hymyillen vedestä, Laajus kuvailee ja kiteyttää: ”Järvestä nousee harvoin huonotuulinen uimari.”
Pakopaikka arjen realismista
Mielenrauha, hiljaisuus ja täydellinen irrottautuminen arjen kiireistä nousevat esiin myös muiden avovesiuimareiden kokemuksissa. Lajia harrastavat kuvailevat veteen uppoutumisen katkaisevan digitaalisen virran ja ulkopuoliset häiriötekijät. Vedessä ihminen on hetkellisesti saavuttamattomissa – ilman puhelinta tai internetiä.
Vesi elementtinä antaa tilaa kohdata laajasti erilaisia tunteita, ja siellä koetut ajatukset tuntuvat usein keveämmiltä ja pehmeämmiltä. Samalla korostuu suomalaisen luonnon ainutlaatuisuus: maamme puhtaat, kauniit ja turvalliset vesistöt tarjoavat ympäristön, jonka säilymistä toivotaan myös tuleville sukupolville.
Juhannuksen alla jokaisen luonnonvesissä liikkuvan on hyvä muistaa turvallisuus ja vastuullisuus, jotta keskikesän uinneista voidaan nauttia turvallisesti ympäri Suomen. Avovesiuimarin muistilista ja käytännön vinkit turvalliseen harrastamiseen löytyvät täältä.
Alkuperäinen uutinen on laadittu ja julkaistu ulkoministeriön maakuvamedia This Is Finlandin toimesta (This Is Finland Magazine 2026–27).
Julkaisun tilaaja ja omistaja on ulkoministeriö, ja tuotannosta vastasi Sanoma Media Oy.
Kuvat: Heidi Piiroinen
