Viime vuosi oli huippu-uimari Ida Hulkolle opettelun vuosi. Tokion olympialaisten jälkeen kasvanut väsymys ei ottanut laantuakseen ja sairastelut laittoivat viimeisen stopin uinnille.
Vuosi sitten, kun treenikausi oli käynnissä Hulkon ajatukset olivat sekavat. Uimari huomasi, ettei ole vieläkään henkisesti latautunut ja valmis kisa-altaaseen. Hänelle tuli tunne, ettei kisakausi taida kunnolla käynnistyäkään.
– Treenaamisen ja motivaation suhteen tuntui, että hakkaan vain päätä seinään. Oma motivaationi heijastuu suoraan tekemiseeni altaassa ja treeni ei kulkenut, kun motivaatiotakaan ei ollut. Koko ajan oli tunne, että ”elefantti oli huoneessa” ja se painoi varsinkin henkistä jaksamistani, Hulkko muistelee.
Tulevaisuus ammattiurheilijana mietitytti
Kaikki kumuloitui lopulta keväällä Tukholman kisoissa. Hulkon viimeinen kisastartti oli 100 metrin rintauinti ja sen jälkeen päätös kauden kulusta alkoi olla selvä. Alkukauden kisaamattomuuden vuoksi hän oli siihen asti voinut huijata itseään ja uskotellut, että suunta vielä kääntyy.
– Olin aivan kypsä koko touhuun ja ymmärsin, että oli parempi tehdä uusia ratkaisuja. Uinti tuntui pelkältä suorittamiselta ja lähdin kisaamaan ilman tunnelatausta. Olen todella kilpailuhenkinen ja noissa kisoissa tulokset olivat aivan yhdentekeviä. Ymmärsin, että jos en suutu huonosta tuloksesta, niin silloin en kuulu kisa-altaaseen, Hulkko avaa.
Suomeen palattuaan tamperelainen suuntasi mökille. Siellä hän sai rauhassa pohtia omaa tulevaisuuttaan ammattiurheilijana. Monien itkujen jälkeen Hulkko uskalsi myöntää, että muutos on pakko tehdä ja on ihan sallittua pitää taukoa. Päätös ei silti ollut helppo ja ajatukset ”olen luovuttaja” hiipivät mieleen. Huhtikuun lopussa uimari ilmoitti, ettei aio kilpailla Budapestin MM-kisoissa.
– Kielsin vaikeaa tilannettani todella pitkään ja selittelin sitä itselleni kaikin tavoin. Myöntäminen ja hyväksyminen oli ensimmäinen, mutta vaikein askel. Helpompi olisi varmaan ollut jatkaa tekemistä, mutta se olisi varmasti johtanut jonkunlaiseen loukkaantumiseen, Hulkko sanoo.
Valmentaja Jere Jänneksen kanssa uimari on luonut filosofian, että tekemisen pitää aina olla hauskaa ja siitä pitää nauttia, ja jos niin ei ole, ollaan väärässä paikassa. Viime kevään aikana tekemisestä puuttui nautinto ja Hulkko meni hallille vain silloin, kun treenaaminen oikeasti kiinnosti.
– Lähes koko toukokuu oli katselua, että mistä treenifiilis löytyy. Siinä vaiheessa sovittiin, että SM-kisoihin asti mennään ja katsotaan tilannetta siellä uudestaan. Olin tehnyt päätöksen, että en halua lähteä niin rikkonaisen kauden jälkeen EM-kisoihin, mutta silti ajatuksissa oli pieni takaportti sille, että ihmeitä tapahtuisi.
Kesällä Tampereella kisattujen SM-kisojen jälkeen Hulkolla alkoi sairastelukierre. Uimarin kroppa ilmoitti, että nyt on todellisen tauon paikka. EM-kisojen väliin jääminen ei lopulta painanut, kun vaihtoehtoja ei ollut. Arvokisojen katsominen kotoa käsin ei harmittanut, vaan niitä katsellessa Hulkko osasi nauttia tiimikavereidensa menestyksestä.
– Varsinkin, kun olin koko kevään seurannut läheltä, miten hyvin Veeralla (Kivirinta) menee treenissä ja nähnyt miten hyvin Olli (Kokko) tekee töitä, niin pystyin aidosti olemaan onnellinen heidän puolestaan. Tuli ihan liikuttunut olo Veeran onnistumisista EM-kisoissa, koska tiesin miten paljon hän oli tehnyt töitä. Hän todella ansaitsi sen kaiken, Hulkko muistelee onnellisena.
Psykologista apua vaikean vuoden aikana
Kesän jälkeen loppuvuosi oli pelkkää sairastelua ja Hulkko uskoo silloin monen vuoden kuormien purkautuneen. Aina kun alle saatiin onnistunut treeniviikko eteen tuli uusi vastoinkäyminen. Melbournen MM-kisoihin lähtiessä fiilikset olivat epävarmat, mutta tuntemuksia sai jaettua muiden uimareiden kanssa. Vielä kisojen esileirillä fiilikset vaihtelivat, mutta kisa-areenalla vanha Ida oli takaisin.
Vaikea vuosi on kasvattanut Hulkkoa niin uimarina kuin ihmisenä. Aiemmin asioita on purettu läheisten ja valmentajan avulla, mutta viime vuoden aikana hän haki apua myös psykologilta. Se avasi näkemystä siitä, että on tärkeää kehittää myös uinnin ulkopuolista minäkuvaa. Siihen asti kaikki oli rakennettu vain urheilija Ida Hulkon varaan.
– Minulla ei ollut hajuakaan, kuka Ida Hulkko on altaan ulkopuolella. Niin pitkään, kun kaikki meni urheilussa hyvin, niin se toimi, koska tiesin täysin kuka urheilijana olen. Kun uinti ei kulkenutkaan aiemmin totutulla tavalla, niin minulla ei ollut mitään pohjaa mille rakentaa omaa itsetuntoani tai minäkuvaa. Se iski pahasti päin kasvoja, Hulkko kertoo ja jatkaa:
– Nyt olen rakentanut omaa identiteettiäni läheisten ja muiden harrastusten avulla, niin ettei kaikki ole vain keskittynyt urheilija minääni.
Vanha into tekemiseen on löytynyt
Tämän vuoden treenit ovat sujuneet alkuvuoden aikana hyvin. Alla on kaksi hyvää treenileiriä, joista ensimmäinen tehtiin lumileirinä kotiseuran kanssa Vuokatissa. Ajatuksena oli hakea altaan ulkopuolista aerobista treeniä. Lumileiri on ollut jo monena vuonna yksi vuoden kohokohtia.
A-maajoukkueen leirillä Las Palmasissa helmi-maaliskuun vaihteessa Hulkko sai tehtyä hyviä treenejä. Vanhat hyvät ajat sekä tekeminen toi positiivisia fiiliksiä.
– Leiri loi uskoa itseeni ja tunne siellä oli koko ajan hyvä. Ajattelin usein, että tältä uinnin pitää tuntuakin. Se toi myös luottamusta ja lähden nyt luottavaisena kisakauteen, Hulkko kertoo.
Kisa-altaassa tamperelainen nähdään tänä keväänä jo tulevana viikonloppuna Helsinki Swim Meetissä. Sen jälkeen kalenterissa on Stockholm Open sekä Berliini Open. Alkukauteen tulee tiivis kolmen viikon kisaputki, mikä on uimarin mieleen. Kesällä Hulkko nähdään ainakin Tampereen avoimissa ja SM-kisoissa Porissa.
– Yritetään saada huhtikuussa tulosta ulos ja sen jälkeen pikkuhiljaa kevennetään kohti MM-kisoja. Tärkeää on myös saada hyviä kisastartteja. Tietysti MM-kisat ovat isosti mielessä, mutta kisarajaa minulla ei sinne vielä ole. Tärkein tavoitteeni tällä kaudella on alittaa Pariisin olympialaisten kisaraja ja sen uskon tulevan omalla perustekemisellä, Hulkko toteaa luottavaisena.
Vuoden 2024 Pariisin olympialaisten näyttökisat Suomessa:
8.–9.4.2023 | Speedo Helsinki Swim Meet, Helsinki
6.–7.5.2023 | Tampereen avoimet, Tampere
15.–18.6.2023 | SM-uinnit, Pori
Vuoden 2023 World Aquatics -status kisat (mahdollisuus alittaa MM-kisaraja):
8.–9.4. Speedo Helsinki Swim Meet, Helsinki
22.4. Oskareiden jatkot, Jyväskylä
6.–7.5. Tampereen avoimet, Tampere
13.–14.5. Laviaarit, Espoo
27.5. Märsky-uinnit, Helsinki
27.–28.5. Lohiuinnit, Oulu