Maajoukkuepelaajat ulkomailla - Erika Alander Hollannissa

Olen aina halunnut pelata ulkomailla korkeammalla tasolla ja nähdä mihin omat rahkeet riittävät vesipallossa. Omalla kohdalla olin kesken yliopisto-opintojen kun suunnitelma ulkomaille lähtemisestä varmistui, joten päätin valmistua ensin ja sitten vasta lähteä. Jo omasta seurasta Turun Uimareista löytyi useampi kontakti Hollantiin, joihin lähdin ottamaan yhteyttä. Pitkän odotuksen jälkeen muutto tapahtuikin hyvin nopeasti ja kuukauden sisällä oli elämä pakattu autoon, työpaikka Hollannista pelipaikan vierelle hankittu ja elämä Hollannissa edessä. 

Kohde valikoitui helposti lopulta. Tiesin, että muutan yhdessä poikaystäväni kanssa joten maan täytyi olla paikka, jossa molemmat meistä pystyisi työskentelemään englannin kielellä ja luomaan työ uraa. Lisäksi halusin, että maassa pelataan vesipalloa korkealla tasolla. Alankomaat oli siis niin sanotusti “ainoa” vaihtoehto. Hollannissa kaikki puhuvat todella hyvin englantia ja Hollannin naisten maajoukkue on menestynyt hyvin EM-kisoista Olympialaisiin. 

Lähtiessä odotuksia vesipallon suhteen ei ollut kovin paljoa. Ainoat odotukset oli, että taso on kovempi ja ensimmäinen vuosi tulee olemaan varmasti vaikea. Ja vaikean ensimmäisestä vuodesta tekee uudet ympäristöt, asuminen maassa, jonka kieltä et puhu, ja mahdollisesti kovempi taso treeneissä/peleissä. Kaikkeen tähän ja moneen muuhun asiaan sopeutumisesta tekee paljon helpompaa oma joukkue ja että on aina ihmisiä ympärillä uimahallilla. Ulkomaille muuttaminen on jo valmiiksi vaikeaa, se että sinulla on joukkue tukena auttaa huomattavasti. 

Hollannissa yleisesti treenataan 3-4 kertaa viikossa 1-1,5h per kerta, joka oli hieman yllätys, koska olin Suomessa tottunut treenaamaan 5-6 kertaa viikossa vähintään 2h per kerta. Treenien sisältö on sama, mitä Suomessa oli tottunut. Harjoitukset ovat laadukkaita ja tehokkaita. Erona on, että täällä kauden aikana pelataan lähes joka viikonloppu. Pelien määrä riippuu hieman siitä millä tasolla pelaa, mutta lähes joka tasolla pelataan yksi peli per viikon loppu. 

Vaikka Hollannissa pelataan paljon vesipalloa ja laji on iso, niin ei lajissa pyöri rahaa. Vaikka harjoitus maksut ovat huomattavasti pienemmät ja ykkös tasolla (Eredivisie) pelaajat maksavat maksimissaan seuramaksun, ei seurat silti pysty monesti järjestämään ulkomailta tuleville pelaajille asumista. Seurat auttavat kyllä paljon ja osa seuroista pystyy avustamaan asumisen järjestämissä (solu-asuntola). Maassa asuminen on melko kallista, hieman kalliimpaa kuin Suomessa, joten ulkomailta tulevien pelaajien täytyy usei työskennellä pelaamisen ohella, elämisen kustantamiseen. Minä muutin pelaamaan vesipalloa ja tekemään töitä, joten järjestin oman alan työpaikan hyvin nopeasti itselleni ja vuokrasimme asunnon poikaystäväni kanssa.  

Seurat ovat täällä yhtä avuliaita kuin Suomessa. Kaikki vastaanottavat hyvin lämpimästi kaikki ulkomailta tulevat pelaajat. Seura johon olin yhteydessä oli hyvin innoissaan, että olin tulossa pelaamaan Suomesta heidän joukkueeseen. He järjestivät minulle “buddyn”, joka oli joukkueen toinen maalivahti, jolta voin kysyä kaikkea ja koko joukkue valmentajan kanssa avustivat aina kun tarvitsin apua. 

Olen nyt pelannut kaksi kautta Hollannissa, pelasin ensimmäisen kauden hieman alemmalla tasolla ZV Haerlemissa, mutta siirryin pelaamaan kesken kauden, joten olin iloinen, että pääsin treenaamaan ja pelaamaan edes jossain joukkueessa. Ensimmäisen kauden aikana valmentajani järjesti, että pääsen kerran viikossa treenaamaan toiseen seuraan, joka pelaa Hollannin ykkös tasolla. Tähän joukkueeseen tutustuessa koin kuuluvani paremmin joukkoon, koska tytöt olivat enemmän minun ikäisiä, sekä taso oli minulle sopivampi. Toiselle kaudelle siirryin siis pelaamaan ZV de Zaan naisten ykkös joukkueeseen kakkos maalivahdiksi. Sovimme valmentajan Mick van de Bree kanssa, että pelaan Eredivisie joukkueen kakkosmaalivahtina ja seuran kakkosjoukkueen ykkös maalivahtina, niin saan reilusti peli aikaa ja kovia pelejä.  

Aivan mahtava kokemus! Olen päässyt pelaamaan Euroliigaa, voittanut Hollannin Supercup, Cup-mestatuuden, sekä Hollannin mestaruuden. Olen päässyt toteuttamaan omaa unelmaa, joka on iso saavutus itselleni. Olen kehittynyt vesipallossa paljon, sekä kokemus ulkomaille muuttamisesta on kasvattanut ihmisenä ja avartanut omaa näkemystä. Hollanti on hyvä kohde lähteä pelaamaan siinä, että jokaisessa kaupungissa on vesipalloseura ja jokaisessa seurassa on useita eri tasoisia joukkueita miehissä ja naisissa plus junioritoimintaa. Joten täältä löytyy varmasti oma taso ja pystyy tavoittelemaan kovempaa tasoa helposti. Maan pienen pinta-alan vuoksi on toiseen kaupunkiin matkustaminen treenejä varten hyvin helppoa, joten seuran ja joukkueen valitseminen ei tarvitse rajoittua omaan asuinpaikkaan. 

Ulkomaille vesipallo edellä lähteneen voin sanoa, että suosittelen tätä kaikille joilla on motivaatiota treenata kovaa ja kehittyä. Ulkomaille muuttaminen on vaikeaa, mutta siinä auttaa paljon kun on oma porukka uimahallilla ja on osana joukkuetta. Alkuun vaaditaan vain yksi kontakti, joita löytyy monta Suomesta eri puolille Eurooppaa. Maiden välillä on tietysti eroja. Hollannista voin sanoa, että maa on kallis asua ja lajissa ei pyöri kauheasti rahaa. Treenaaminen on halvempaa kuitenkin kuin Suomessa ja ihan ykkösliigassa yleensä pelaajat eivät maksa pelaamisesta, mutta lähinnä vain miehissä pelaajat voivat saada palkkaa pelaamisesta. Plussana on, että maassa pärjää hyvin pelkällä englannilla ja välimatkat ovat pieniä, joten joukkuetta on helppo vaihtaa vaikka asuisi toisessa kaupungissa. Joukkueet ovat myös hyvin avoimia ulkomailta tulevia pelaajia kohtaan ja auttavat monesti mahdollisimman paljon kaikessa. Lisäksi maassa on paljon erilaisia opiskelu ja työ mahdollisuuksia, joita voi yhdistää vesipallon ohella. 

Zv de Zaan naisten ykkösjoukkue (kuvassa):

Valmentaja: Mick van de Bree 
Apuvalmentaja: Jeffrey Hasenbos 
Joukkue fyssari: Karla Plugge 

1.Erika Alander 
2.Lieke Rogge 
3.Lois den Ouden 
4.Maxine Schaap 
5.Takyiwa Sam 
6.Esmee Roijen 
7.Sigrid Vleeshakker 
8.Maud Koopman 
9.Danique Sap 
10.Kitty-Lynn Joustra 
11.Marit van Tol 
12. Bente Rogge 
13. Britt van den Dobbelstee