Brian Marshall ja Kalle Lydman altaan reunalla Vaasassa.
Syyskuussa alkanut huippu-uinnin valmennuksen kansainvälinen mentoriohjelma jatkui tammikuussa seurakierroksella mentori Brian Marshallin johdolla. Kyseessä oli ohjelman toinen seurakierros ja se pystyttiin toteuttamaan suunnitelmien mukaisesti koronaviruksesta huolimatta. Kaikilla vierailuilla noudatettiin voimassa olevia ohjeistuksia ja suosituksia.
Seurakierroksella vierailtiin Vaasassa, Tampereella, Vantaalla, Espoossa, Turussa sekä Lauttasaaren Yhteiskoulussa tutustuen uintiyläluokkien toimintaan.
– Seurakierros meni erittäin hyvin ja pääsimme kohtaamaan juuri niitä ihmisiä, jotka ovat läheisesti mukana valmentajien päivittäisessä tekemisessä. On hyvä muistaa, että seurat ja niissä yhdessä luotu toimintakulttuuri on tärkeässä asemassa valmentajien työssä, Uimaliiton urheilutoimenjohtaja Ippe Natunen kertoo.
Kierroksen aikana Marshall tutustui ohjelmassa olevien valmentajien käytännön työhön heille tutussa ympäristössä. Marshall kertoi havaintojaan avoimesti valmentajille sekä seurojen edustajille päivien aikana käydyissä keskusteluissa.
Tekniikan valmentaminen ja sekkarit tasapainossa
Yksi Marshallin suurimmista huomioista yleisesti oli se, kuinka paljon valmentajilla meni harjoituksissa aikaa kellottamiseen.
– Valmentaminen altaan laidalla vaatii ennen kaikkea valmentajien keskittymistä uimareiden uintitekniseen suorittamiseen päivittäisissä harjoituksissa. Tämä nostaa sekä valmennustilanteen laatua että vaatimustasoa. Ideaalia olisi, jos yksi valmentaja kellottaisi ja toinen seuraisi uimareiden lajiteknistä suorittamista, Marshall analysoi.
Saman huomion on tehnyt myös Uimaliiton huippu-uinnin valmennuspäällikkö Tommi Pulkkinen.
– On paljon uintisarjoja, joissa kellotusta tärkeämpää on laatu. Hyvä esimerkki on pidempi aerobinen uintisarja, jossa korostuu rentous ja taloudellisuus sekä hyvät käännökset. Jatkuva kellottaminen voi aiheuttaa uimarille myös stressiä, jolloin hän saattaakin uida korkeammilla sykkeillä kuin valmentaja on tarkoittanut. Valmentajan täytyy uskaltaa jättää välillä sekkarit kaappiin ja keskittyä seuraamaan uimarin uintia, Pulkkinen avaa.
Marshall korostaa, että uintiharjoitusten keskeinen elementti on uimarin teknisten ominaisuuksien ja taitojen jatkuva kehittäminen.
– Sillä miten sarjat ohjataan ja kerrotaan uimarille, on merkitystä. Uimarin tekniikkaharjoitusten tulee tukea uimarin lajikohtaista suoritusta, asennon ylläpitoa kilpailusuorituksissa ja lajiteknistä taloudellisuutta vaativissa harjoituksissa, Marshall avaa.
Harjoituskulttuurin luominen seuraan
Yksi kierroksella käsitelty teema oli harjoituskulttuurin luominen seuraan ja minkälainen merkitys sillä on valmentajan työssä.
Marshall korostaa, että on tärkeää, että seurassa keskustellaan arvoista, toiminnan perusvireestä sekä miten linjauksista yleisesti puhutaan. Keskustelujen pohjalta voidaan tuottaa yhteinen linja ja miettiä, miten seuran arvot näkyvät arjen työssä. Oleellista on myös seuran oman uimarin polun kuvaaminen ja sen avaaminen kaikille toimijoille.
– Kun on luotu yhteinen linja, voidaan puhua rohkeasti villeistäkin ajatuksista. Seuran arvot ja mihin uskotaan vaikuttaa vahvasti valmennustilanteisiin ja siihen minkälaista vuorovaikutusta altaalla on uimareiden kanssa. Seuran kehittäminen ja uimareiden kehittyminen kulkevat käsi kädessä, Marshall kertoo.
Mentoriohjelma jatkuu maaliskuussa lähijaksolla Kuortaneella.
– Silloin syvennymme lisää jo nyt seurakierroksella esillä olleeseen aiheeseen, eli valmennuskulttuurin merkitykseen tavoitteiden toteutumisessa. Jatkamme huippuvalmennuksen teeman ympärillä ja mukana on myös Reijo Jylhä, joka avaa omia kokemuksiaan hiihtovalmentajana, Natunen kertoo.