Rapistuvatko uimahallit säästöpaineisiin?
#UUTINEN 3.10.2014
Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton sekä Uimaliiton järjestämässä Uimahallifoorumissa nousi torstaina esiin huoli uimahallien tulevaisuudesta. Uusia uimahalleja rakennetaan nyt vähän, vaikka niitä tarvitsisi kipeästi yhä suuremmat kohderyhmät.
Uimahallifoorumin paneelikeskusteluun osallistuneet asiantuntijat Pertti Tamminen (Someron Esa), Reijo Hakorinta (Raision kaupunki), Ville Nummelin (Urheiluhallit Oy) ja Jukka Vilske (Cetus Espoo). Kuva: Eerika Laalo-Häikiö
Monessa kunnassa mietitään onko mahdollista toteuttaa peruskorjaus jollakin aikajänteellä, pitäisikö kulujen kattamiseksi nostaa käyttömaksuja vai pitääkö pahimmillaan laittaa lappu luukulle. Uusien uimahallien rakentaminen on hyvin vähäistä.
SUH ja Uimaliitto haluavat nostaa esiin uimahallien merkityksen ihmisten hyvinvoinnille. Uinti on yksi suomalaisten suosituimmista liikuntamuodoista. Uimahallin käyttäjinä ovat laajasti eri-ikäiset ihmiset, lapsista ikäihmisiin, jotka harrastavat uintia niin omatoimisesti kuin lukuisissa uimaseuroissa. Uimahalleilla on suuri merkitys suomalaisten uimataidon ylläpitäjänä, myös kilpa- ja huippu-urheilun areenana.
– Uimahallit ovat useassa kunnassa yhdenvertaisesti erilaisten ihmisten saavutettavissa. Näin ollen hallien toimintaedellytysten kaventamisella, tai jopa niiden sulkemisella, on suoraan kielteisiä vaikutuksia ihmisten liikunta-aktiivisuuteen ja sitä kautta työ- ja toimintakykyyn, samoin kuin uimaseurojen toimintamahdollisuuksiin, SUH:n toiminnanjohtaja Kristiina Heinonen toteaa.
Suunnittelussa täytyy olla tarkkana
Selvityksissä, joissa kuntalaisilta on kysytty heidän käyttämistään liikuntapaikoista, uimahalli on säännönmukaisesti ollut käytetyimpien joukossa. Uimahalli koetaan koko kansan liikuntapaikaksi ja tämä olisi hyvä pitää mielessä uimahalleja koskevassa päätöksenteossa.
– Uimahallien peruskorjauksien tai rakentamisen yhteydessä olisi tärkeää, että uimahallien käyttäjäryhmien tarpeita kuultaisiin jo tarvekartoitusvaiheessa, eikä vasta suunnitelmien ollessa valmiina. Suunnitteluvaiheessa tehdyillä valinnoilla voi monesti melko pienin kustannuksin varmistaa, että halli sopii niin vesijumppaan kuin uinnin SM-kilpailujen järjestämiseen, painottaa Uimaliiton toiminnanjohtaja Eerika Laalo-Häikiö.
Uimaliiton uimaseurojen harjoitus- ja kilpailuolosuhteista tekemän selvityksen pohjalta nousi esiin tarve yhdenmukaistaa kuntien avustusten ja käyttövuorojen jakoperusteita. Samoin kunnan, seuratoimijoiden ja muiden uimahallin käyttäjäryhmien yhteistyö on tärkeää uimahallin toimivuuden kannalta.