Vesipalloristeilyn 30.-31.8.2019 keskustelujen koontia

7.9.2019

Viikonloppuna 30.-31.8. järjestettiin Viking Gracella vesipallotoiminnan kehittämisristeily. Risteily kuuluu vesipallotoiminnan kehittämistoimenpiteisiin. Paikalla mukana vesipallotoimintaa kehittämässä oli Espoon Cetuksesta, Helsingin Kuhista, Jyväskylän Saukoista, Kuopion Uimaseurasta, Porin Senttereistä, Turun Uimareista ja Uinti Tampereesta. Viikonlopun ohjelma oli erittäin intensiivinen, ja viikonlopun aikana käytiin läpi oikeastaan koko vesipallotoiminnan kaari. Aiheissa ja keskusteluissa pyrittiin pureutumaan toimijoita eniten puhuttaneisiin aiheisiin. Tästä kokonaisuudesta seuraa nyt yhteenveto esityksineen tiedoksi vesipallotoimijoille. Vesipalloristeily ei ole päättävä toimielin, mutta kehittämisristeilyn keskustelut otetaan huomioon tulevaisuuden kehittämistoimenpiteitä suunniteltaessa.

Sarjamääräysehdotus on menossa kilpailutyöryhmän (KTR) päätettäväksi ja siihen voi tulla vielä muutoksia. Mikäli teillä on kommentoitavaa tai kysyttävää johonkin risteilyllä keskusteltuun, olettehan yhteydessä osoitteeseen vesipallo@uimaliitto.fi

Risteilyn ohjelma ja esitykset

Perjantai 30.8.2019

klo 20.55 Vesipallon organisaatio Uimaliitossa ja seurakierrokset, esittelijänä Ippe Natunen
klo 21.15 Vesipallotoiminnan rakenne ja risteilyn ohjelma, esittelijänä Reija Häkkinen

 

Lauantai 31.8.2019

klo 9.00 Sarjojen toteutuminen 2020, esittelijänä Tua Turunen
klo 9.25 Sarjamääräykset 2020, esittelijänä Tua Turunen ja Juha Varinowski
klo 9.45 Seurojen sarjamääräyksistä tekemät huomiot, esittelijänä Tua Turunen ja Juha Varinowski

klo 10.45 Maajoukkuetoiminta tällä hetkellä, esittelijänä Reija Häkkinen
klo 11.00 Koulutukset Uimaliitossa, esittelijänä Joni Toivola

klo 16.00 Kilpailutyöryhmä ja lisenssit, esittelijänä Pasi Salonen
klo 16.15 Henkinen valmennus Tutustuminen case Sprittitalliin, esittelijänä Reija Häkkinen

 

 

Yhteenvetoa risteilyllä käydyistä keskusteluista

1 Sarjamääräysten esittely ja sarjojen toteutuminen 2020 

Osallistujia puhututti paljon ajatus siitä, että SM-sarjastatus vaihdetaan Ikäkausimestaruus (IKM) -sarjastatukseen. IKM -sarjojen puolesta puhuu se, että muissakin Uimaliiton lajeissa on IKM-sarjoja. Pohdittiin sitäkin, että ikäkausisarjat saattaisivat toimia motivaatiotekijänä. Ikäkausisarjoissa voidaan muuttaa säännöksiä, jos on tarpeen, kun taas Uimaliiton Yleismääräysten muuttamisessa joudutaan käymään läpi prosessi kilpailutyöryhmän ja liittohallituksen kautta.

Vaihtoehtoina pohdittiin, että voitaisiin aluksi kokeilla yksi vuosi ja miettiä miltä se tuntuu. Muutos voidaan toteuttaa myös asteittain – tipauttaa ensin vain DSM pois ja tehdä siitä IKM -tyyppinen sarja. Mietittiin, voisiko myös selvittää, kuinka nämä asiat menevät muissa joukkuelajeissa Suomessa? Onko IKM-tasoa vastaavia sarjoja vai onko enemmän SM-sarjoja?

Käytännössä IKM -sarjaan siirtyminen helpottaa myös tuomaritilannetta. Pohdittiin riittääkö pelinohjaajat, riittääkö kokeneemmat pelaajat ja valmentajat viheltämään näissä peleissä. Oltiin sitä mieltä, että käytännössä D-sarjat voidaan pelata yhdellä tuomarilla. Tuomarikustannukset ovat yksi iso kustannustekijä sarjamaksuissa ja esimerkiksi Italiassa pelataan joka lauantai noin 200 mestaruussarjan ottelua, joista yli puolet pelataan yhdellä tuomarilla. Mietittiin myös saataisiinko tähän jotakin muutosta isoihin tasoeroihin. Urheilulukion pisteytykseen ei vaikuta, jos ikäsarja on IKM tai SM.

D-sarjan kentän kokoon voisi ehkä kiinnittää huomiota. Pelaajat ovat nuorempia kuin aikaisemmin nyt kun ikäsarjat muuttuivat.

 

Sarjojen toteutuminen

A-sarja olisi alustavasti A23 -ikäsarja. Lähtökohtaisesti B- ja A-sarjan pelejä ei pelattaisi yhtä aikaa. Nordic Leaguen miesten sarjat venyvät tammikuulle, joten miesten sarjat alkavat sen jälkeen. Pohdittiin voisiko juniorisarjoja jakaa niin että B ja A pelataan syksyllä ja nuoremmat keväällä. Tällöin keväällä ei olisi otteluruuhkia. Nyt 17 – 18 -vuotiaita pelaajia on lopettanut melko paljon – tähän pitäisi keksiä motivaatiotekijöitä.

Uimahallit menevät kiinni juhannukselta, joten voi olla haastava venyttää sarjoja toukokuun loppua pidemmälle. Yksi haaste on, että pelaajamäärä on aika pieni ikäryhmää kohden. Yksi ehdotus oli, että entä jos tehtäisiin radikaali muutos ja jaettaisiin sarjatoiminta kahteen:

  1. Aikuisten sarja
  2. 16 -vuotiaat ja nuoremmat tai 15-vuotiaat ja nuoremmat

Seurojen pitäisi listata ikäkausittain minkä ikäisiä pelaajia mihinkäkin ikäsarjaan voitaisiin lähettää. Käytännössä voidaan esimerkiksi lokakuun lopussa tarkastaa lisenssin maksaneiden tilanne ja sitä kautta päättää mitä sarjoja voidaan järjestää. Ei ole välttämättä järkevää, että samojen pelaajien on pelattava 3 eri sarjassa, jotta eri sarjoihin saadaan joukkue. Mieluummin tehdään vähemmän sarjoja, mutta pitempiä.

Jos halutaan pyörittää A-sarjaa, on mietittävä ennemminkin seurayhteenliittymiä, jotta voidaan järjestää kaikille saman ikäisille tasaisia pelejä. Yksi vaihtoehto voisi olla myös divari- ja farmisarja, jossa pelaisivat A- ja masters, joka mahdollistaisi matalan kynnyksen siirtymän aikuisten sarjoihin.

Divariasia vai farmiliiga – mitä tämä käytännössä tarkoittaisi?

Historiassa on ollut kaikenlaisia virityksiä mutta käytännössä ne ovat jotenkin aina kuolleet kokoon. Käytännössä Divarisarjaa on järjestetty joskus seuravetoisesti, seuroissa oli hyvät promoottorit, jotka kuitenkin lakkasivat organisoimasta ja homma kuivui kokoon. 90-luvulla oli divari ja karsinnat SM-sarjoihin.

Ruotsissa on tällä hetkellä 3-4 mestaruussarjan joukkuetta, mutta 8 divarijoukkuetta, Syksyllä AllSvenskanissa pelaa kaikki seurat.

 

Yli-ikäiset sarjassa

On uusia pelaajia, jotka eivät ole välttämättä pelanneet missään sarjassa. Lentopallossa voi osallistua useampi yli-ikäinen, mutta jatkossa ei voi sellainen joukkue päästä eteenpäin. Vesipallossa tulisi todennäköisesti käymään niin, että jätetään yli-ikäinen pelaaja pois joukkueesta, koska muutoin ei päästä jatkoon.

Vesipallon ensilisenssin ostajat voisi hyväksyä yli-ikäisinä (mutta tämäkään ei ole aukoton kriteeri). Entä jos pelaaja on pelannut jossain toisessa maassa? Entä jos pelaaja taidoiltaan (tai kooltaan sekä taidoiltaan) sopisi myös nuorempien sarjaan? Kuinka aukottomat kriteerit voidaan määritellä?

 

Voisiko olla esimerkiksi, että kaksi yli-ikäistä voi aina pelata per joukkue? Jääkiekon ASM saa käyttää 2 yli-ikäistä pelaajia. Pääseekö jopa liigajoukkueista kovia jätkiä pelaamaan finaaleihin? Päätettiin, että ”Uimaliitto” selvittää eri lajeista yli-ikäisyysohjeet

 

Vesipallossa pelaaja voi pelata, vaikka koko ajan. Kokoonpanon koon rajoittaminen 11 pelaajaan jos on yli-ikäisiä pelaajia? Tasokkaan pelaajan ei koskaan pitäisi olla yli-ikäisenä joukkueessa? Palattiin kahteen perinteiseen vaihtoehtoon:

  1. Anomuksesta poikkeuslupa
  2. Kokoelmajoukkueet. Käytännössä kuitenkin joukkueiden etäisyydet ovat niin suuria, että muutama pelaaja eri joukkueista tuleminen mukaan on haastavaa

 

Suomen Cup

Miehissä Suomen Cup voi olla liikaa koska siellä on jo Nordic League. Aikuisilla on ongelmaa osallistua, jos on monta viikonloppua kiinni. Suomen Cupiin pystyy kutsumaan myös ulkomaalaisia joukkueita, koska se ei ole SM -sarjatasoinen sarja eikä näin ollen sidottu Uimaliiton yleismääräyksiin. On toivottu, että saataisiin uusia joukkueita eikä tarvitsisi pelata aina samoja joukkueita vastaan. Suomen Cup voisi käytännössä olla Suomen Uimaliiton vesipallon KV-liiga.

 

Superfinaali

Tarkoitus järjestää superfinaali -tyyppisiä viikonloppuja keväällä. Salibandyssa on ollut käytössä – finaalit olisivat tällöin yhdestä poikki, jolloin tiedetään koska kultamitalit jaetaan. Superfinaalin idea on se, että voitaisiin järjestää joko SM-uintien yhteydessä sekä miesten että naisten osalta, tai useamman sarjan osalta yhtenä finaalitapahtumana yhtenä viikonloppuna. Ideana olisi saada tapahtuma näkymään jotakin kautta myös TV:stä.

Ratkaisuehdotuksia sarjauudistuksen haasteisiin

  1. Aikuisten sarjat ja yksi juniorisarja
    1. U15, U20
    2. Lisäksi epävirallisia turnauksia E-ikäisille?
  2. Superfinaali
    1. Näkyvyyttä, televisioitu
    2. mahdollisesti vaikka tuomarikoilukuisia
    3. Välierät perjantaina SM-uintien tauolla klo 12 – 16
    4. Yhteinen illanvietto ja siitä kesänviettoon finaaleiden jälkeen
  3. Suomen Cup ainakin naisille auki ja mahdollisesti junioreille
    1. Oikea Suomen Uimaliiton tarjoama kv-turnaus ulkomaisille

 

Sarjamääräykset

Sarjamääräyksissä mainittu ”Uimaliitto” on Tua, Ippe ja Pasi -kolmikko.

Edustussiirto: Pelaajan edustusoikeus siirtyy seurasta toiseen (maksu 60 € paitsi elokuun loppuun mennessä, jolloin siirto on ilmainen).

Pelaajien on tehtävä edustusilmoitus, mitä seuraa edustaa tietyssä sarjassa ennen kauden alkua. Edustusilmoitus on tehtävä, jos pelaaja edustaa muuta seuraa kuin sitä seuraa, johon lisenssi on hankittu. Lisenssi hankitaan ns. pääseuraan ja pelaaja voi edustaa toista seuraa, ilman edustusiirto, jos tekee edustusilmoituksen ennen kauden alkua ja, jos pääseuralla ei ole joukkuetta kyseisessä sarjassa.

 

Rantavesipallon poistaminen sarjamääräyksistä

Rantavesipallolta on poistettu SM-status laji mikä toisi helpoiten paikallista tunnettavuutta ja näkyvyyttä. Tulevaisuudessa rantavesipalloa voisi olla eri ikäluokille, jos joku innostuisi sen järjestämisestä. Kokonaisia kenttiä saa helposti tilattua netistä. Rantavesipallosta on aloitettu neuvottelut Suomen hengenpelastusliiton kanssa ja pohdittu yhteistyötä.

Aikuisten SM-sarjojen maalituomarit (Voidaan keskustella tarkemmin avoimessa erotuomaripäivässä)

Tuomarit eivät vielä katso maalituomareita, mutta ideana on, että tulevaisuudessa katsovat. Maalituomarointi toimii osana seuran asennekasvatusta: kehtaako seuran toimija huutaa rumasti nuorelle pelaajalle joka innostuneena toimii maalituomarina?

    1. Tätä kautta osa pelaajista saattaa saada myös onnistumisen kokemuksia osallistumisesta

Kun maalituomari heittää pallon kentälle, valmentaja ei saa pallon heittämisestä taktista etua

 

Hyvä ja huono asia, koska vastuu viheltämisestä ja viheltämättä jättämisestä on tuomarilla. Tuomari tekee lopulta päätöksen siitä onko maali vai ei. Tämä on haaste myös kansainvälisillä kentillä. Toisaalta käytännössä tuomari konsultoi maalituomaria ainoastaan epäselvissä tilanteissa. Maalituomaritoiminnasta on kolmenlaista hyötyä: 1) koulutus, 2) pallojen laittaminen kentälle, 3) tuomarin apu epäselvissä tilanteissa

 

Mitalit

Mitalien jakamisessa on kaksi vaihtoehtoa.

  1. Kolmelle jaetaan mitalit
  2. Jaetaan mitalit mestaruudesta

Eri joukkuelajeissa Cup -muotoisissa sarjoissa palkitaan yleensä vain voittaja. Mestaruussarjoista jaetaan yleensä 3 mitalia. Tästä ei tehty vielä päätöstä.

 

  1. Valmennus, maajoukkuetoiminta ja koulutukset

Menneinä vuosina 2 kertaa on toteutettu taso 1-koulutus läpi parin vuoden sisään. Tasolle 2 tarjottiin mahdollisuutta aloittaa, 1 ilmoittautui koulutukseen. Kaikissa koulutuksissa ongelmana on niiden ajoitus, jotta ne häiritsisivät mahdollisimman vähän sarjatoimintaa. Lisäksi osallistujia on vaikeata saada osallistumaan useamman viikonlopun toteutukseen.

 

Tavoitteena on saada koulutusmateriaalit verkkoon, jolloin koulutus voisi olla enimmäkseen saatavilla verkkoluentoina ainakin perustasolla. Lopputentti voisi olla kuulustelutyyppinen keskustelu kouluttajan ja kurssilaisten kesken tai kirjallinen koe.

 

Koulutuksen toimenpiteet (Joni Toivola)

On selvitettävä paljonko meillä on vesipallossa kouluttajia kussakin seurassa. Joni koollekutsuu kokouksen, jossa tehdään pohjasuunnitelma koulutuksille. Mukaan kutsutaan edustajia kaikista seuroista.

 

  1. Tuomaritoiminta ja tuomarikokonaisuuden uudelleenorganisointi

 

Seurat rahoittavat sarjamaksuilla tuomaritoiminnan. Tuomaritoiminnan korvausten nostamiseen on painetta. Viime kaudella oli maksimissaan 15 tuomaria, jos pari ilmoittaa, etteivät jatka, ollaan isoissa haasteissa. Todettiin kuitenkin, että jos lähdetään tekemään muutoksia tuomarijärjestelyihin, uudelleen organisoituminen pitää tehdä hyvin. Käytännössä:

  • tuomarilinjan pitää olla tasainen ja vihellysten yhdessä sovittua (vuosittainen SMsarjapäivä, joka viime vuonna toteutettiin nimellä ”Avoin erotuomaripäivä” johon kutsutaan kaikki tuomarit, valmentajat sekä aiheesta kiinnostuneet)
  • Uudet tuomarit, jotka tulevat viheltämään, pitää olla joku tuki henkilökohtaiselle kehittymiselle
  • Vierekkäisten ikäsarjojen otteluita saattaa olla peräkkäin – käytännössä voi olla haastavaa, kun sama pelaaja pelaa yhtä aikaa D, C- ja B- ja aikuisissa

Pitäisi velvoittaa, että jokaisen joukkueen pitää tuoda yksi tuomari. Käytännössä ensimmäisenä vuonna ei varmasti toimi koska sinne ei ole porukkaa.

 

FINA:n uudet säännöt

Todettiin, että kaikkien laitteet pitäisi pystyä päivittämään.

Työryhmissä todettiin yhteisesti, että kaikki kellot on päivitettävä uusien sääntöjen mukaisiksi. Jos kelloja ei voi päivittää sääntöjen mukaisiksi, niin silloin ko. hallissa ei voi pelata SM-sarjan otteluja.

 

Lentävän vaihdon aluetta ei käytännössä pystytä tällä hetkellä toteuttamaan Euroopan alueella ja LEN:iltä on tullut esitys siihen, että sitä ei ole pakko toteuttaa Euroopan alueella. Sovittiin, että noudatamme LEN:n ohjeistusta ja sivulla olevaa lentävän vaihdonaluetta ei oteta käyttöön sarjoissamme.

 

Miten saadaan uusia tuomareita

Miten saadaan vanhemmat mukaan toimintaan ja miten saadaan junnut mukaan toimintaan? Ratkaisuehdotuksia:

  • Peliohjaaja: jokaiselle junnulle mahdollistetaan sääntökoulutus
  • junnut viheltävät alempaa ikäluokkaa
  • Seuroilla on mahdollisuus tilata koulutus

Harjoituksissa vaihtopenkillä istuva pelaaja viheltää ja valmentaja ohjaa viheltämistä. Tällöin pelaaja itse ymmärtää tuomaritoiminnan vaatimuksen ja oman pelin kehittämisen uudesta näkökulmasta. Vanhemmalle annetaan myös mahdollisuus kokeilla viheltämistä, annetaan koulutusta myös kiinnostuneille vanhemmille – seuran kokenut tuomari voisi olla auttamassa.

Ennen turnauksen alkua pidetään ohjaaja- / tuomarikoulutus ja osallistujista määrätään otteluihin ohjaajat/tuomarit, joita on valvomassa ja ohjaamassa yksi kokenut tuomari.

Asennekysymys

Tuomareille on sallittava virheet ja on ihan tosissaan mietittävä mistä saadaan lisää tuomareita. Oltiin melko yksimielisesti sitä mieltä, että tulevalle kaudelle tehdään linjapäätös, jossa päätetään, että tuomareille ei yhtään kommentoida. Tällaisia päätöksiä on tehty muissakin joukkuelajeissa. ”Kukaan ei sano sanaakaan” – pelisäännöt. Käytännössä koko asennemuutos lähtee liikkeelle seuratoiminnasta – paljon on kiinni siitä, kuinka valmentajat ohjeistavat pelaajia ja mikä on seuran linja asian suhteen.

Työryhmissä todettiin, että asennemuutos on välttämätön, eikä sille ole vaihtoehtoja.

 

 

  1. Maajoukkueet

Yhteistyötä seurajoukkueiden ja maajoukkueiden välillä halutaan tiivistää ja miettiä sille toimivimpia muotoja. Maajoukkuetoiminnan kehittämispäivä pyritään pitämään loppuvuodesta. Mukaan kutsutaan maajoukkuetoimijoiden lisäksi sekä FINA- että LEN-tuomarit. Ideana on toteuttaa Suomen maajoukkueen pelikirja ja sopia yhteiset taktiikat. Lisäksi vesipallokausi pyritään jatkossa rakentamaan valmiiksi jo aikaisemmin koko vuoden osalta, jotta saadaan rakennettua jatkumo.

Havainnot EU Nations -raportista olivat positiivisia, niitä on seuroissa otettu huomioon harjoituksissa ja lisää raportteja toivotaan. Seuravalmentajat toivoivat maajoukkuevalmentaia jalkautumaan seurojen harjoituksiin jakamaan näkemyksiä ja vinkkejä. Käytännössä todettiin, että Jyväskylän vesipalloturnauksessa 28.-29.9. on mahdollisuus tavata U17 -joukkueen valmentajia.

Toivottiin pelaajakortit pelaajista, jotta tiedettäisiin missä ovat hyviä, missä on kehitettävää, mitä paikkaa pelaa, kauanko on pelannut.

Todettiin, että seurojen välinen yhteistyö liian vähäistä. Kun seurat käyvät ulkomailla, he voisivat raportoida puolestaan maajoukkuevalmentajille kokemuksensa, mitä taktiikoita käytetään maailmalla ja mitä turnauksesta opittiin.

Aikuisten maajoukkueita pohdittiin idean tasolla. Kansainvälisyys on tärkeä motivaatiotekijä, mutta oikean ikäisten ja hyvässä kunnossa olevien pelaajien vähyys on haaste. Toisaalta aikuisten maajoukkueet ovat tärkeintä mitä laji voi tuoda. Pelaajien motivaatio ei riitä kovin pitkälle ilman selkeitä esikuvia.

 

Maajoukkuetoiminnan toimenpiteitä (vastuutaho vesipallon lajikoordinaattori):

Järjestetään maajoukkuetoiminnan suunnittelupalaveri syksyllä 2019

Ryhdytään keräämään pelaajadatapankkia

Lisätään vuorovaikutusta seuravalmentajien ja maajoukkuevalmentajien välillä

Selvitetään kuinka lajin rakenne toimii EM- ja MM -tasolla ja tehdään suunnitelma ko. kilpailuihin osallistumiseksi.

 

 

  1. Seuratoiminta ja uudet ideat harrastajamäärän kasvattamiseksi

Kaveripäivät on ollut hyvä konsepti. Pelaajat voivat tuoda harjoituksiin kaverin, joka on kiinnostunut kokeilemaan vesipalloa.

Yliopistokaupungeissa pitäisi saada opiskelijoille tietoa. Kuopiossa on Sykettä -järjestö, jonka kautta tietoa menee, Jyväskylässä Liikunnan Riemu

Koulujen välinen yhteistyö

Espoon kaupungin kanssa yhteistyössä tarjotaan OKM:n seuratuella 5.-6. luokkalaisille vesipalloa. Espoon koulujen liikuntavastaava on lähettänyt linkin, johon on ilmoitettu luokkia, jotka ovat lähteneet mukaan vesipallokokeiluun; 40 luokkaa on jo mukana. Tavoitteena järjestää turnausmuotoisuuteen ”Koulujen välinen vesipalloturnaus”.

Porissa tarjotaan 7. luokkalaisille kerran viikossa vesipalloa.

Hyvät käytänteet jakoon, ettei tarvitse keksiä pyörää uudestaan. Mietittiin , että minne niitä voisi laittaa.

  1. Kilpailutyöryhmä ja lisenssit

Lisenssijärjestelmä on muuttunut. Suomisportissa näkyy lukittuna viime kauden seura. Jos henkilöllä on useampi laji, uinti saattaa olla ensimmäisenä. Lisenssi on kaikissa lajeissa sama, mutta vakuutusosa on esimerkiksi vesipallossa suurempi kuin uinnissa.

 

Jotta seura saa tietoonsa mitkä lisenssit seurasta on maksettu, seuratasolla pitää rekisteröityä seurakäyttäjäksi. Ilmoitus Pasille, Jonille tai Katrille, jolloin tulee ohjeet rekisteröitymiseen. Tämän jälkeen Sportti-id toimitetaan seuralle.

 

Sarjoihin ilmoittautumiset tullaan hoitamaan Tempus -järjestelmän kautta. Jos pelaaja ei näy Torneopalissa, on oltava yhteydessä sarjavastaavaan.

 

Torneopalin mahdollinen seuraaja on selvityksessä. Tuomarin ottelupalkkio- ja kulukorvaustietoja ei syötetä Torneopaliin, koska se ei toimi niin kuin pitäisi ja jatkossa ne syötetään Netvisoriin. Selvitetään samalla onko mahdollista, että Torneopalin seuraaja keskustelisi sport-in-the-boxin kanssa. Järjestelmästä halutaan mahdollisimman helppokäyttöinen, käyttäjäystävällinen ja luotettava. Käytännössä on kyse myös siitä mitä pelikello tukee. Olisi hyvä, jos löytyisi ohjelmisto, joka pyörittäisi pelikelloa jne. Jos jollakulla on tähän ideoita, pyydetään olemaan yhteydessä Pasi Saloseen.

 

Nuorten PM 2020 Suomeen

Pohjoismaiden vesipalloliitto on määrännyt Suomen järjestäjäksi. 2020 nuorten PM-turnaus pelataan Suomessa (surveypal anomukset turnauksen järjestämiselle 15.10.2019 mennessä).

 

7 Henkinen valmennus

Katsottiin 3 videota Marko Malvelalta ja pohdittiin, löytyisikö Sprinttitallin ideasta, Jungin arkkityypeistä ja asenne-esimerkistä ideoita vesipalloon. Seuraavassa ajatuksia siitä mitä yhtymäkohtia löytyi.

 

Sprinttitalli

Yhteisöllisyys – kaikki mitä tehdään yhdessä. Harjoituksissa tehdään paljon muutakin kuin katsellaan kaakeleita. Myös Kuopiossa on hakattu lekalla uimahallia, jotta saadaan uusi rakennettua. Tehdään kaikkea muutakin kuin vesipalloa altaassa ja pelaajat tykkäävät siitä. Pitää uskaltaa tehdä jotain uutta ja kokeilla. Kaikki kokeilut eivät välttämättä vie täydellisesti maaliin, mutta jos ei kokeile uutta, niin asiat eivät etene. Uuden kokeileminen auttaa kaikenlaisia ihmisiä löytämään sellaisia asioita mitä he oikeasti osaavat

    1. Onnistumisia ryhmässä
    2. Jokaisella on jotakin annettavaa
    3. Joutuu menemään oman mukavuusalueen ulkopuolelle

Lajissa on 550 lisenssiurheilijaa. Yksi näkökulma olisi, että olemme yksi seura. Kaikkien pitää puhaltaa yhteen hiileen.

 

 

Jungin tyypit

Jotta tämä ympyrä päästäisiin kiertämään kokemustasolla, meidän pitäisi pystyä tarjoamaan kehän edellyttämät puitteet urheilijoille. Aloitus toimii ja pelaajat innostuvat, orvon vaihekin tulee, marttyyrivaihettakin löytyy, mutta warrior ja magician -vaihe vaativat vielä paljon tekemistä. Pohdittiin onko kyse siitä, ettei osata tukea urheilijoita riittävästi orvon- tai marttyyrivaiheessa? Todettiin, että marttyyrivaiheeseen jumiutuminen koskee myös niin valmentajia kuin tuomareitakin eikä pelkästään pelaajia. Tällä hetkellä päästään marttyyrivaiheeseen ja se on kurja tilanne.

 

Asenne

Negatiivinen asenne ei ole vesipallossa älyttömän iso vaiva, mutta säätäminen tarttuu. Uinti ja punnerrukset toimii usein keinoina, joilla voidaan hillitä säätämistä. Joukkueet, joissa jo yksikin ihminen haukkuu toisia, ei ole mukavaa olla. Toisaalta sellaiset joukkueet, joissa on joku positiivisuutta vahvistava toimija, on puolestaan mukava. Joukkuelajissa korostuu ”yksi kaikkien, kaikki yhden puolesta” -asenne (USA-esimerkki naisten mestaruuksissa) Myös Cetuksessa on vastaava kokemus.

 

Tilaisuudessa oli todella hyvää keskustelua ja toivotaan että tämä sama mielentila ja toimintainnostus saadaan vietyä takaisin seuroihin.