Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Tuleeko Tokio 2021? Suomalaisurheilijoita repivät ristiriitaiset tunteet – "Päivittäin mielessä"

Osa suomalaisurheilijoista on pyyhkinyt olympialaiset ajatuksistaan, mutta joillakin ajatus Tokiosta pyörii tiheään mielessä.

Matti Mattsson
Matti Mattsson kokee uinnin olevan koronaviruspandemian keskellä muita lajeja vaikeammassa tilanteessa. (Arkistokuva) Kuva: Vesa Pöppönen / AOP
Tekijät
Petra Manner
Johannes Oikarinen
Jussi Vainikka
Joonas Laine

Uimari Matti Mattssonin kesä on ollut ainutlaatuinen. Porilainen on ensimmäistä kertaa pitänyt kesälomansa nimenomaan kesäaikana, eikä myöhemmin syksyllä.

Jos kaikki olisi mennyt normaalisti, aikaa lomailulle, mökkeilylle ja ajanvietolle perheen kanssa olisi jäänyt huomattavasti vähemmän. Perjantai 24. heinäkuuta olisi ollut merkattu kalenteriin paksulla tussilla: Tokion olympialaisten oli tarkoitus alkaa tänään.

– On se tullut päivittäinkin mieleen. Kaikki urheiljat ovat samassa veneessä, mutta tällaista elämä joskus on, lomalta takaisin altaaseen jo palannut Mattsson naurahtaa.

Olympialaisia siirrettiin koronapandemian takia vuodella eteenpäin. Vaikka 12 kuukautta tuntuu pitkältä ajalta, on kisojen järjestäminen Japanissa myös 2021 kaikkea muuta kuin varmaa.

– Tulostavoitteellisessa urheilussa haastavin puoli tässä on, kun ei tiedä milloin ylipäätään pitäisi olla kunnossa. Olen seurannut uutisia. Muissa maissa, missä koronavirus jyllää, tulee melko jäätäviä lukuja edelleen, Mattsson sanoo.

– Olen pohtinut paljon, että onko olympialaisia ylipäätään ensi kesänä, mutta en ole piruja ruvennut vielä sen enempää maalailemaan seinille.

Matti Mattsson 18102018
Matti Mattsson on jo palannut kesälomaltaan harjoitusaltaille. Arkistokuva. Kuva: Vesa Pöppönen / AOP

Uinti muita lajeja vaikeammassa asemassa

Olympialaisten järjestäminen koronaviruksen jyllätessä on vähintäänkin hankala yhtälö. Kisojen läpivienti vaatisi mittavia poikkeusjärjestelyjä, joilla kaikkien osallistujien turvallisuus ja terveys pyrittäisiin takaamaan.

Mattsson ei ehdoin tahdoin liputa tällaisen vaihtoehdon puolesta.

– Koen, ettei se kuulu olympia-aatteeseen, jos sinne ei pääsisi lainkaan yleisöä. Sitten kisakylä, jonne laitetaan suurin piirtein 10 000 urheilijaa, parikymmentä kerrostaloa, missä kaikki urheilijat ja taustajoukot majoittuvat. Aikamoisiin viruslinkoihin mennään, 200 metrin rintauinnin MM-pronssimitalisti pohtii.

Uinti on pienehköine sisätiloineen ja lähikontakteineen muihin lajeihin verrattuna vielä hivenen hankalammassa asemassa.

– Uimahalleissa on parisataa kaappia toistensa kanssa vierekkäin, muutama hassu vessa pukuhuonetiloissa ja suihkut ovat vierekkäin, Mattsson toteaa.

– Katsomotilat pystytään rajaamaan miten on tarpeen, mutta altaan reunalla on vaikeaa.

Ristiriitainen tilanne: uran kohokohta varjopuolten keskellä

Yleisurheilussa kilpailut on helpompi järjestää turvallisemmin verrattuna esimerkiksi uintiin, koska urheilijat on helpompi pitää erillään ja stadionin ympäristössä tilaa on enemmän kuin uima-areenoilla. Ulkoratojen ennätyksestään toistaiseksi vain sentin päähän tällä kaudella loikkinut Kristiina Mäkelä ei ole olympialaisten alkuperäisen aikataulun mukaisella alkamisella päätään enää suuremmin vaivannut.

– Olen unohtanut sen. Päätin, että se on paras ratkaisu. Ei pidä miettiä sellaista, mitä ei ole ja mihin ei voi vaikuttaa, Mäkelä toteaa.

– Nyt mennään hyvällä sykkeellä tämä kesä ja tällä suunnitelmalla, ja sitten ensi kesänä rävähtää Tokiossa.

Tuoreen kyselyn mukaan monet tokiolaiset eivät haluaisi olympialaisia järjestettävän laisinkaan. Asioiden tärkeysjärjestykseen laittaminen ensi vuoden ajankohtaa ajatellen ei ole helppo.

– Paha kysymys. Tärkeintä on varmaan se, että ei aiheuteta lisää tartuntoja ja ettei siitä koidu suurta haittaa. On tosi vaikeaa, miten sitä mitataan, Mäkelä miettii.

Reetta Hurske 08072020
Reetta Hurske puristi kauden parhaansa 12,91 heinäkuun alussa Jyväskylässä.

Olympialaiset on huippu-urheilun kruununjalokivi. Tapahtuma, jonka perinteet huokuvat urheiluhistoriaa, ja jonne moni urheilija on haaveillut pääsevänsä pienestä pitäen.

Vaikka kisoja on odotettu iät ja ajat, tunne epävarmuuden ja mahdollisten varjopuolten keskellä uran kohokohtaa ajatellen on ristiriitainen.

– Se, että jos kisat päätetään järjestää hirveillä turvatoimilla ja ilman juurikaan yleisöä, onko se sitten sama asia kuitenkaan? Kun ei tiedä mikä tilanne on vuoden päästä. Tuleeko rokotteita ja laantuuko virus? Suomessahan tilanne on tosi hyvä, mutta maailmalla ihan katastrofaalinen. Tosi vaikea tilanne, seitsenottelija Maria Huntington sanoo.

Pika-aituri Reetta Hurskekin on jo jättänyt tämänvuotisen perumispettymyksen taakseen. Vuoden 2021 kisoihin asennoituminen on kuitenkin järjestämisen epävarmuuden vuoksi vaikeaa.

Mahdollinen lähtö Japaniin riippuu monesta asiasta.

– Siihen vaikuttaa se, miten ne järjestetään. Onko siellä yleisöä, tapahtuuko testausta tai muuta – tällaiset pienet asiat siihen vaikuttavat aika paljonkin, Hurske kertoo.

– Totta kai nyt, kun ajattelee, kyseesssä on kuitenkin olympialaiset. Jos kisat järjestetään, niin tällä hetkellä olisin sinne menossa.

Tokion olympialaisten kohtalon aikataulusta ei ole vielä varmaa tietoa. Kisajärjestäjät haluaisivat venyttää päätöksentekoa jopa kevääseen 2021 saakka, mutta maan lajiliitot haluaisivat päätöksen aiemmin.

Lue myös:

Tokion olympialaisten järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Mori löi karun faktan pöydälle – ilman rokotetta kisoja ei tule

Olympialaiset pelottavat Tokiossa, puolet asukkaista ei haluaisi kisoja ensi kesälle

Olympiaviikonlopussa palataan ikimuistoisiin tapahtumiin – Lasse Viren teki aikamatkan kultaisiin olympialaisiinsa: "Koskaan ei pidä lähteä kisoihin muilla tavoitteilla kuin että menestyy"

Suosittelemme