Avoimessa erotuomaripäivässä keskusteltuja linjauksia kauden 2018-2019 tuomarointeihin

27.11.2018

Sunnuntaina 25.11.2018 pidettiin Espoonlahden uimahallissa avoin erotuomaripäivä. Avoimessa erotuomaripäivässä keskusteltiin tulevan kauden sääntötulkinnoista vesipallon sääntöihin liittyen. Avoin erotuomaripäivä on vuotuinen foorumi, johon kaikki tuomarit, valmentajat ja seuratoimijat ovat tervetulleita keskustelemaan jotta saadaan yhteinen ymmärrys.

Vesipallon avoin erotuomaripäivä – yhteenveto vesipallon ilmoitustaululle

Vesipallon avoimessa erotuomaripäivässä keskusteltiin ottelutapahtumiista ja vesipallosäännöistä, joiden kautta halutaan lähteä rakentamaan ymmärrystä tuomareiden, pelaajien ja valmentajien välille. Tärkeinä asioina nähtiin että kunnioitusta tuomareita kohtaan pitäisi lisätä ja valmentajien olisi huolehdittava siitä että pelaajat ovat riittävissä määrin tietoisia vesipallon säännöistä. Pohdittiin myös, olisiko meidän Suomessa hyvä opettaa esimerkiksi pelaajat ottamaan pallo toiselta pelaajalta ilman rikkomista ja huolehtia, että hyökkäjän pelaavan hyökkäämistä ei tahallaan estetä? Muun muassa näihin asioihin liittyen avoimessa erotuomaripäivässä päädyttiin sopimaan mihin asioihin tällä kaudella pyritään kiinnittämään erityisesti huomiota vihellettäessä. Tästä löytyy >>> diasarja <<< joka oli tilaisuuden keskustelun pohjana.

 

Eri pelitilanteista sovittua

Pelaajien tulisi olla erityisen tietoisia seuraavista sääntötulkinnoista joiden noudattamista erityisesti tarkkaillaan tällä kaudella:

  1. Vapaaheiton vihellyksen jälkeen pallo tulee 3 sekunnin sisään heittää itselle tai syöttää se kaverille. Jos näin ei toimita, tuomari viheltää hyökkäyssuunnan kääntymään.

  2. Rikkeet

    1. Jos menee pelaajan päälle kädet ylhäällä mutta koko kropalla, se on virhe joka aiheuttaa ulosajon.

    2. Vaparia ei pitäisi saada sukeltamalla – jos toinen pelaaja voi ottaa pallon ilman rikkomista tämä on ok. Periaatteessa siitä voi jopa viheltää kontravirheen ja antaa pelaajan toiselle joukkueelle.

    3. Haasteena on se, että junnuissa on niin erikokoisia pelaajia. Jos paljon pienempi pelaaja feikkaa ja isompi ottaa pallon rikkomatta, se on ihan ok ja hyökkäyssuunta vaihtuu normaalisti. Rintakehällä ei voi mennä päälle tai kädet ylhäällä pitää käsiä pelaajan päällä, se on rike. Pallon voi ottaa pois pelaajalta rikkomatta. Myöskään pienemmälle pelaajalle ei voi viheltää vaparia jos hän feikkaa (sukeltaa veden alle ja päästää irti pallosta).

    4. Yliaggressiivisesta pelaamisesta on vihellettävä ylösajo (kaksin käsin painetaan pelaajaa veden alle, uidaan reilusti yli, selkeä toiminta joka on aggressiivista ja jota me emme halua sallia peleissä)

  3. Ulosajovirheet

    1. Maalivahdin häiritseminen kun joukkue on hyökkäämässä ja maalivahdilla on pallo

      1. Jos yrittää uida maalivahdin yli, tulee paha virhe jos koko muu joukkue jo hyökkää

      2. Jos tekee virheen ja joukkue ei hyökkää, vihellettäessä vapari

      3. Jos yrittää tavoitella yhtäläisesti palloa varoen, kädet ylhäällä ja rikkomatta, tilanne voi jatkua

    2. Paha virhe on vihellettävä vapaan liikkumisen estämisestä: uimapuvusta kiinni pitäminen, kiinni pitäminen, yliuiminen, ”pukkihyppely”, kahdella kädellä painaminen, jalkojen päällä uiminen

    3. Jos puolustaja ui pelaajan yli, nostaa kädet ylös (ja mahdollisesti jalatkin) niin tämä on paha virhe. On hyvä muistaa, että puolustaja lopettaa pelissä tällaisen toiminnan kyseisessä pelissä viimeistään kun saa kolme näin tehtyä pahaa virhettä.

    4. Perussääntö: ”Jos neljä jalkaa näkyy veden pinnalla, on joku väistämättä vihellettävä ulos”

  4. Kontrahyökkäyksen estäminen

    1. Kun hyökkäyssuunta vaihtuu, ja edellinen sentteri jää painimaan sentterinpitäjän kanssa

      1. Esimerkiksi jos sentteri työntää jalalla sentterinpitäjää, seuraa ulosajo, jos potkaisee, seuraa pelistä poistaminen

      2. Ulkomailla maalivahti usein odottaa niin että sentteri pääsee hyökkäämään ennen kuin heittää pallon peliin. Suomessa usein maalivahti heittää pallon peliin ja sentteripari jää paikalleen painimaan – tätä ei haluta

      3. Suomessa isoin ongelma on sisäänuinnin estäminen – kun puolustava pelaaja liikkuu hyökkäävän pelaajan mukana ilman että hän itse ui

      4. Viheltämistä ei estä se että tuomari ei näe konkreettisesti tilannetta mutta puolustava pelaaja liikkuu mukana vaikka hyökkääjä on aktiivinen ja puolustaja passiivinen – ylösajo

    2. Pelaaja yrittää uida pelaajan ohi mutta puolustaja ottaa pelaajaa kiinni ja menee hänen alleen – tämä ei ole virhe. Tuomarin pitää olla valppaana.

    3. Kun hyökkäyssuunta vaihtuu, hyökkäävän pelaajan estämisestä pitää viheltää ulosajo

    4. Jos toisella kädellä tavoittelee palloa ja toisella on kiinni pelaajassa, kyseessä on kontravirhe ja kiinnipitävä pelaaja pitää viheltää ulos

      1. Hyökkääjällä kontravirhe

      2. Puolustajalla ulosajo

    5. Hartijalinjan yläpuoliset liikkeet käsillä taaksepäin tai pään taaksepäin vetäminen – kontravirhe

  5. Viiden metrin vapaanheitto ja yhtenäinen liike

    1. Pelaaja syöttää toiselle pelaajalle ja kyseessä on yhtenäinen liike

    2. Jos pallo jää viiden metrin sisään ja joku toinen pelaaja syöttää sen pelaajalle, ei voi tehdä maalia suoraan syötöstä. Jos pallo tulee eteen, siitä voi suorittaa vapaaheiton

    3. Ei voi liikkua eteenpäin

  6. Rangaistusheitot

    1. Jos ei ole hyökkäävän pelaajan rintamasuunta maalia kohti, ei voi olla rangaistusheitto

    2. Väärä aikalisä

  7. Paitsio

    1. Kun pallo tulee kahteen metriin vihelletään paitsio

      1. Jos palloton pelaaja on alempana kuin pallollinen

      2. Vasta sitten kun pallo menee kahteen metriin

    2. Pallollisen pelaajan pitää olla alempana kuin palloton, niin tästä ei tule kontravirhettä

  8. Pohjasta pelaaminen

    1. Puolustaja seisoo pohjassa – ulosajo

    2. Maalivahti ei saa pelata pohjasta. Jos maalivahti pelaa pohjasta, hänelle annetaan keltainen kortti.

  9. Punainen kortti ja keltainen kortti

    1. Ei anneta viimeisessä erässä viimeisellä minuutilla jos puhumisen tyyli ei muutu valmentajalla ja/ tai joukkueella

    2. Annettava jo heti alkupelissä jos valmentajan/ joukkueen toiminta on sopimatonta

    3. Valmentajan jatkuvaan huutamiseen, kiroilemiseen ja jatkuvaan, selostavaan pelin ohjaamiseen voi puuttua

    4. Tuomari mainitsee ensin valmentajalle, ettei toiminta ole sopivaa

      1. Jollei toiminta muutu, seuraavasta tulee keltainen kortti

      2. Penkki ei voi huudella kentälle tai tuomarille

        1. Ensin varoitus

        2. Sitten keltainen kortti

        3. Seuraavaksi ulos kapteeni koska hän on valmentajan kanssa yhteisvastuussa siitä että peli kulkee suotuisasti

Tuomareilta toivotaan ammattimaista otetta, yhtenäistä varustelua ja sen muistamista että ottelut ovat pelaajia varten. Tuomari voi puuttua myös katsomon toimintaan jos se on tarpeellista. Tuomarin pitäisi viheltää riittävän aggressiivisesti että vihellys kuuluu ja tuomarin pitää varmistaa että pelaajat kuulevat vihellykset ja ymmärtävät mitä tapahtui.

TIlaisuudessa nousi esille myös keskusteluaiheita keväisille vesipallon neuvottelupäiville, jotka nostetaan asialistalle. Vesipallon neuvottelupäivät järjestettään vuosittain helmi-maaliskuussa.