• Etusivu
• Uutiset

Mikä on Reilu Peili?

Noin 100 henkilön Reilu Peili -raati koostuu eri alojen vaikuttajista. Mukana on urheiluvaikuttajia, urheiluliittojen johtotasoa, urheilijoita ja valmentajia, kansanedustajia, kuntien ja kaupunkien edustajia, median edustajia sekä vaikuttajia muilta yhteiskunnan aloilta. Raadille esitetään ajankohtainen kysymys noin kerran kuussa ja vastausten pohjalta kootaan artikkeli. Osa kysymyksistä avataan raadin lisäksi myös urheilukansalle, jolloin kuka tahansa voi ottaa kantaa asiaan. Lisätietoa: www.sport.fi/arvot-ja-vastuullisuus/reilu-peili 

Tammikuu 2016:
Urheilumediassa dominoivat miehet ja valtalajit

Vuoden 2016 ensimmäinen Reilu Peili -kysymys keräsi yhteensä 49 vastausta raadilta. Kysely tehtiin ennen jääkiekon nuorten MM-kilpailuja. Tutustu kaikkiin vastauksiin täällä.

Valtaosa Reilu Peili -raadista katsoo, ettei median välittämä kuva urheilusta ole todenmukainen. Media välittää hyvin tietoa kilpailuista, tuloksista ja menestyksistä, kun kyseessä ovat suosituimmat lajit - kuten esimerkiksi jääkiekko, yleisurheilu, hiihto tai jalkapallo. Pienet lajit jäävät sivuun samoin kuin naiset sekä vammaisurheilu. 

Paitsioon jää myös kuntoliikunta ja kansalaistoiminta urheilun ja liikunnan kentällä. Huippu-urheilijoiden tähtisuorituksiin keskittyessä mediakuvasta jää välittymättä kova työ ja arki. Liikaa toistuu glorifioitu tarina, jossa menestyjät ovat synnynnäisiä lahjakkuuksia.

Yli viidesosa raatilaisista nostaa vastauksissaan esiin suuren epäsuhdan sukupuolten kesken. Naisten urheilu loistaa poissaolollaan tietyissä kanavissa, etenkin naisten joukkuepelit jäävät miesten varjoon. Naisten lajien asiantuntijat mediassa ovat harvassa. Sukupuolten tulokset näkyvät eri lailla, ja kielenkäyttö on diskriminoivaa – maajoukkue on miesten, ilman erillisiä määritteitä.

Media on elänyt murrosta jo pitkään ja on usein yhä vaikeampaa määritellä, mitä siihen lasketaan kuuluvan. Moni raatilainen iloitseekin ”uuden” median mahdollistamasta kuvan monipuolistamisesta. Valtamedioiden resurssit eivät riittäisi koskaan kaikkeen siihen, mitä some ja erikoistuneet verkkojulkaisut nostavat esiin.

Mutta mikään ei velvoita urheilutoimittajia raportoimaan urheilusta tasapuolisesti eri mittarien mukaan. Toimittajan työ on jatkuvaa valintaa siitä, mikä otsikoihin nousee, ja yhden noustessa moni muu jää huomiotta. Tämä vapaus pitää hyväksyä, vaikka samalla osa todellisesta liikunnan ja urheilun maailmasta jääkin näyttämättä. Moni raatilainen muistuttaa asioista, joita mediassa yhä enemmän käsitellään: rahan liikkeitä, vilppiä, fanitusta, ilmiöitä ja henkilökuvia. Tarttumalla uusiin näkökulmiin ja lajeihin perinteinen media voisi välittää urheilusta monipuolisemman kuvan, joka houkuttelisi enemmän yleisöä myös pelikentille.

Teksti: Pirita Tolvanen ja Karoliina Ketola
Kuvitus: Pirita Tolvanen
Lisätiedot: Nelli Kuokka, johtaja yhteiskuntasuhteet

Poimintoja raadin vastauksista

Onko median välittämä kuva urheilusta todenmukainen?

(Kyllä) "Valtamedioiden urheilusisältö kohdistuu kiinnostavuudeltaan laajaan yleisöön ja vaikuttavuudeltaan merkittäväksi kasvaneisiin lajeihin. Urheilun toimijoiden maailmankuvassa näkyy se, että johto iloitsee/tuskailee 'urheiluruutunäkyvyyden' ympärillä kun taas tulevilla sukupolvilla on ihan omat juttunsa mihin ei lineaarinen TV kuulu. Muistakaa Marshall McLuhan 'The medium is the message'."                                 
Olli-Pekka Lintula, vs. pääsihteeri 31.12.2015 asti / Suomen Voimisteluliitto

(Ei) ”Merkittävin vääristymä urheilun kuvassa on se, että suurin osa urheilijan tekemästä kovasta työstä jää ymmärtämättä, kun urheilijan arkea liian vähän tuodaan esiin. Liian pieni osa urheilun seuraajista pystyy täysin käsittämään, kuinka paljon harjoituspäiviä ja -tunteja on jäävuoren huipun, eli kilpailusuorituksen alapuolella, tai sitä kuinka pienistä ja monista palasista täydellinen kilpailusuoritus rakentuu.”                                 
Mikko Ronkainen, Olympiakomitean urheilijavaliokunnan puheenjohtaja

(EOS) ”Kuluneen vuoden aikana olen itse saanut olla mukana kahdessa hyvin mielenkiintoisessa ja tietyllä tapaa "silmiä avaavassa" urheilutapahtumassa: heinäkuussa kehitysvammaisten Special Olympics kesämaailmankisoissa Los Angelesissa ja joulukuussa salibandyn naisten MM-kisoissa Tampereella. Näistä erityisesti ensinmainittu oli tapahtuma, josta väitän, ettei juuri kukaan tiennyt tai ollut kuullut etukäteen yhtään mitään. Kahdeksan kisapäivän jälkeen Sisujengiksi nimetty Suomen joukkue oli osa - jos ei kaikkien, niin vähintäänkin hyvin monen suomalaisen kahvipöytäkeskustelua. Salibandyn naisten MM-kisat eivät myöskään etukäteen keränneet, ainakaan valtamediassa, mitään suurta huomiota, mutta vähintäänkin välierä- ja finaalitrillereiden jälkeen naisten maajoukkue oli monen huulilla. Näiden kahden esimerkin valossa olinkin "pakotettu" vastaamaan kysymykseen "Onko median kuva urheilusta totuudenmukainen" - En osaa sanoa. Molemmille tapahtumille ja niihin osallistuneille urheilijoille oli jotenkin yhteistä se, että he kokevat - ihan todellakin ansaitusti - itsensä huippu-urheilijoiksi, mutta siitä, mieltääkö media heidät 100% sellaisiksi, en valitettavasti voi olla ihan varma. Väitän, että se näkyy ja näkyi uutisoinnissa.” 
Kristiina Kekäläinen, toimittaja / Yle Urheilu

Mitä (perinteinen) media hoitaa hyvin?

• Kilpa- ja huippu-urheilu / tulosurheilu
• Suositut tai merkittävät (valta)lajit
• Tiedottaminen urheilun epäkohdista doping- ja lahjusuutisoinnissa
• Koululaisten mestaruuskisoja paikallisesti
• Kansainväliset (urheilu)tähdet

Mitä medialta odotettaisiin enemmän?

• Paljon harrastetuille lajeille enemmän näkyvyyttä
• Laajempien liikkujajoukkojen huomiointi
• Laajempaa lajikirjoa / pienet ja uudet lajit
• Tasapuolisuus naisten ja miesten urheilun uutisoinnissa (erityisesti joukkuelajeissa)
• Vammaisurheilumenestyksen huomioiminen
• Lasten, nuorten ja aikuisten ikäkausiurheilu / lasten ja nuorten urheilu
• Taustailmiöihin ja –ihmisiin perehtyminen
• Urheilijan arki
• Ruohonjuuri- eli seurataso, yhteisöllisyys ja se, että urheilu on yhteiskunnan tärkeimpiä kasvattajia
• Positiivisia ilmiöitä ja sankaritarinoita
• Nuorten lupausten esiintuominen
• Monipuolinen liikunta-asioiden käsittely & liikuntapoliittinen kriittinen keskustelu

”Uusi” media / sosiaalinen media

• tuo lisätietoa ”viralliseen” mediaan
• monipuolistaa / tuo moniäänisyyttä
• mahdollistaa niche-lajien harrastajille nopeasti laadukkaan ja aikaisempaa laajemman tiedon
• tasapuolista asetelmia antamalla uudenlaisen väylän persoonien ja tarinoiden esiintuomiseksi
• on mahdollistanut omat kanavat kuntoliikunnan eriytymiselle tulos- ja kilpaurheilusta

Mitä mediakuvasta tulisi karsia

• Raha valintojen taustalla: Lajit joissa raha vaikuttaa vahvasti, myyvien lajien korostuminen
• Miesten menestyksen korostaminen / miesten jääkiekon dominointi
• Liika keskittyminen tiettyihin lajeihin ja tulosten lukuun
• Diskriminoiva terminologia (maajoukkue & naisten maajoukkue)
• Synnynnäisen lahjakkuuden käsityksen ruokkiminen
• Negatiivisten asioiden perässä juokseminen
• Sensaatiohakuisuus